Parikymmentä kilometria Lappeenrannasta etelään sijaitsevalla motellilla kerrotaan olevan yhteyksiä Venäjään. Vuonna 1963 avautuneen Luumäen motellin, eli nykyisin Salpa-hotellin toimintaa on pidetty yllä, vaikka se on selkeästi tappiollista. Hotelli myös sijaitsee keskeisten sotilaskohteiden läheisyydessä. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.
Hotelli sijaitsee noin 60 kilometrin päässä Vekaranjärven varuskunnasta, lisäksi lähellä ovat Helsingistä Vaalimaalle johtava valtatie 7 sekä Utin lentokenttä. Hotellin läheisyydessä sijaitsee myös kuutostie, joka yhdistää Loviisan ja Kajaanin, sekä Karjalan junarata, joka kulkee Helsingistä Joensuuhun. Motellin vieressä kulkee myös talvisodan jälkeen rakennettu Salpalinja.
Omistajat ovat hotellin historiassa vaihtuneet suhteellisen tiuhaan tahtiin. Se sai ensimmäiset venäläiset omistajat vuonna 2005, kun Etelä-Karjalassa asuva venäläinen pariskunta osti rakennuksen tontteineen. Vuonna 2007 motelli jo myytiin eteenpäin pietarilaiselle Energopromstoi-yhtiölle, joka teki tiloihin miljoonaremontin.
Vuonna 2015 LLC Raita International osti Luumäen motellin. Yhtiön nimi viittaa Jouko Raitaan, jolla on pitkä historia idänkaupassa. Hänestä löytyy kuva myös vuodelta 1996 poseeraamassa silloisen varakuvernööri Vladimir Putinin kanssa.
Raidalla puolestaan on yhteys Kai Paanaseen, joka omistaa SET Group-yritysryppään ja tunnetaan oligarkki Gennadi Timtšenkon pitkäaikaisena yhteistyökumppanina. Timtšenko kuuluu Putinin sisäpiiriin.
Muutamia kuukausia myöhemmin perustettiin Kivijärven Rantakiinteistöt Oy, joka rekisteröitiin motellin omistajaksi vuonna 2016. Yhtiön omistajalla Vesa Kourulalla on niinikään yhteyksiä Kai Paanaseen. Kourula kuoli vuonna 2023.
Kiinteistö tulee todennäköisesti päätymään valtiolle, sillä Kourulan perilliset aikovat kieltäytyä perinnöstä. Kiinteistö on lähes arvoton, koska sillä on hyvin suuret velat.
Sotilasprofessori ja yleisesikuntaeverstiluutnantti Marko Palokangas sanoo, että motelli sijaitsee strategisesti keskeisellä paikalla. Lähellä on rautatie ja varuskunta, sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson paperitehtaat, joiden voimalaitokset ovat merkittäviä. Palokankaan mukaan hotellin omistajakuvioissa vuodet 2007 ja 2015 ovat mielenkiintoisia.
– Sabotaasi- tai iskuryhmän tai erikoisjoukkojen majoittamisessa olisi helppoa tukeutua hotellitasoiseen paikkaan, jossa on valmiit fasiliteetit. Miksi muuten olisi mitään järkeä hankkia tällaisista kohteista kiinteistöomaisuuksia ja sitten pitää niitä yllä tappiollisena? Taustalla on isompi syy, jota ei pysty todentamaan, Palokangas sanoo HS:lle.
