Terveydelle haitallista rasvaa voi alkaa kertyä elimistöön noin parikymppisenä.
Liikuntalääketieteen yliopistonopettaja Mirva Rottensteiner sanoo Helsingin Sanomille, että sisäelinten ympärille vatsaonteloon kertyvä viskeraalirasva lisää monien vakavien sairauksien riskiä. Se voi aiheuttaa maksan rasvoittumista, sydän- ja verisuonisairauksia ja kakkostyypin diabetestä.
Viskeraalirasva on haitallisempaa kuin ihonalainen rasvakudos, jota muodostuu muun muassa reisiin ja lantioon. Se voi ajan myötä näkyä ulospäin vyötärön paisumisena jo 20–30-vuotiailla.
Vyötärölihavuudesta puhutaan silloin, jos vyötärönympärys ylittää naisella 90 ja miehellä 100 senttimetriä. Seurantatutkimusten perusteella suurin osa suomalaisista lihoo tasaisesti koko elämänsä ajan.
Suomalaisille kertyy keskimäärin noin puoli kiloa lisää painoa vuodessa 25–39-vuotiaana.
Ruuhkavuosien aikana liikunta voi vähentyä, mikä lisää rasvan kertymistä vatsaonteloon. Kudokseen kertyvät tulehdussolut ylläpitävät koko kehossa haitallista matala-asteista tulehdusta.
– Vaikka liikuntaharjoittelu ei laskisi painoa, sen avulla pystytään vähentämään haitallisen rasvan määrää. Se on yksi tärkeä keino, jolla voidaan pienentää riskiä sairastua moniin kansantauteihin, kuten tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin, Mirva Rottensteiner toteaa.