HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvisen mukaan koronaviruksen taudinkuva on säilynyt Suomessa melko samanlaisena kuin epidemian alkuvaiheessa. Edelleen arvio on, että suuri osa tartunnan saaneista on vähäoireisia tai jopa oireettomia, Asko Järvinen kertoo Helsingin Sanomille.
Alkuvaiheen oireista voi Järvisen mukaan linjata sen, että usein ne eivät eroa tavallisista hengitystieinfektioista mitenkään.
− Sen voi sanoa, että haju- ja makuaistin menetys on yleisempää koronavirusta sairastavilla. Mutta tämäkin on vain pienellä osalla kaikista sairastuneista.
Sairastavilla on tyypillisesti useampia hengitystieoireita. Vaikeissa tautitapauksissa selkeimpänä oireena on vaikeus hengittää. Se ilmenee tyypillisesti noin viikon sairastamisen jälkeen.
Suomalaisilta koronaviruksen aiheuttaman taudin sairastaneilta kerätystä datasta päätellen tyypillisimpiä oireita hengitysvaikeuksien lisäksi ovat kuume, kurkkukipu, yskä ja lihaskivut.
Harvinaisempia oireita ovat ripuli, pahoinvointi sekä maku- ja hajuaistin menetys.
Hyvin harvinaisia mutta mahdollisia oireita ovat psyykkiset ongelmat, huimaus, keskushermoston häiriöt, sydämentykytys, veritulppa ja ihottuma.
Kun epidemia on edennyt, on entistä selvempää, että oireiden vakavuus vaihtelee merkittävästi yksilötasolla.
− Vaikka suuri osa tapauksista on lieviä, epidemian päästessä etenemään ilman rajoitteita voidaan joutua nopeasti tilanteeseen, jossa vaikeita tapauksia on niin paljon, ettei terveydenhuollon kapasiteetti riitä, Asko Järvinen sanoo.