EU-komissaari Jutta Uprilaisen mukaan suurten maiden, kuten Saksan ja Ranskan vaalit voivat muuttaa niiden tulevaa EU-linjaa. Tämän johdosta EU:ssa saatetaan jatkossa siirtyä eritahtiseen etenemiseen, jossa päätöksissä olisi mukana vain osa jäsenmaista. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.
Saksan mahdollinen tuleva liittokansleri Armin Laschet väläytti maan tulevaa linjaa kanslerikandidaattien ensimmäisessä yhteisessä televisioväittelyssä toukokuussa. Saksan linja Angela Merkelin aikana on ollut, että kaikki maat halutaan pitää mukana päätöksenteossa.
– Nämä ovat heikkoja signaaleja, mutta ne kannattaa noteerata. Meillä saattaa olla edessä sellainen tilanne, että osa jäsenmaista haluaa syventää integraatiota vaikka talouspolitiikassa. Miten Suomessa on valmistauduttu tähän kansallisesti? Urpilainen kysyy.
Suomen EU-politiikan punainen lanka on jäsenyyden alusta asti ollut se, että Suomi haluaa niihin pöytiin, joissa päätöksiä tehdään.
– Tarvitaan pohdintaa siitä, päteekö tämä jatkossakin. Jos integraatiota halutaan syventää, onko Suomen linja edelleen, että kaikkiin pöytiin, kaikkiin ytimiin?
Urpilaisen mielestä suomalainen EU-keskustelu keskittyy monesti yksityiskohtiin, kun taas syvempää keskustelua siitä, mitä unionilta halutaan ja millaiseksi sen halutaan kehittyvän, kuulee vähemmän. Jatkossa tällaistakin näkökulmaa kuitenkin tarvittaisiin, sillä EU:ssa on mitä todennäköisimmin odotettavissa muutoksia instituutiona ja yhteisönä pandemian jälkeisessä elämässä.
– Keskustelu varmasti käynnistyy siitä, onko tarvetta tehdä toimivaltakysymyksiin muutoksia. Pitäisikö EU:lla olla enemmän sananvaltaa esimerkiksi terveyspolitiikassa ja muissa kysymyksissä, jotka vahvistaisivat yhteistä vastustuskykyämme tulevissa kriiseissä? Urpilainen pohtii HS:lle.