Suomalaisista verovelvollisista enää alle 50 prosenttia maksoi kirkollisveroa vuonna 2018, kun vielä vuonna 2014 maksajia oli 54 prosenttia. Syitä ovat muun muassa yhteiskunnan maallistuminen, maahanmuutto ja maan sisäinen muuttoliike, kertoo Helsingin Sanomat.
Kirkollisveron maksajien osuus on vähäisintä pääkaupunkiseudulla ja etelän suurissa kaupungeissa. Yleisintä se on eri puolilla Pohjanmaata sijaitsevissa kunnissa. Tieto perustuu verottajan perjantaina julkaisemiin tietoihin, joista selviää ensimmäistä kertaa ihmisten verotietoihin perustuvia tulotietoja postinumeroalueittain.
Kirkollisveron maksajia on vähemmän alueilla, joilla asuu paljon maahanmuuttajataustaista väestöä. Näiden keskuudessa on paljon muihin uskonto- ja kirkkokuntiin kuuluvia ja kuulumattomia henkilöitä.
– Tämä liittyy myös maan sisäiseen muuttoliikkeeseen. Kuten tiedämme, nuoret aikuiset muuttavat tänä päivänä paljon ja muuttavat usein suurempiin kaupunkeihin, kasvukeskuksiin, Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja ja dosentti Tuomas Martikainen perustelee Helsingin Sanomille.
Tilastoissa näkyy sisäisen muuttoliikkeen lisäksi maallistuminen.
– Nuorten ihmisten parissa kirkkoon kuuluminen on vähäisempää. Maallistuminen näkyy erityisen vahvasti nuorten aikuisten ja heidän lastensa parissa, Martikainen sanoo.
Kirkkojen näkökulmasta kehitys tarkoittaa tiukempaa säästämistä, kun niiden saamat tulot pienenevät. Monet seurakunnat ovat kirkollisveroa maksavien vähenemisen seurauksena joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin.