Monet kunnat ovat reagoineet nopealla aikataululla maakunta- ja sote-uudistuksen kaatumiseen.
Helsingin Sanomien mukaan eri puolilla Suomea selvitetään parhaillaan uusien vapaaehtoisten sote-kuntayhtymien perustamista ja muita uudistusmalleja.
Hankkeita on vireillä muun muassa Satakunnassa, Keski-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Kuntayhtymien perustaminen on hallinnollisesti suhteellisen suoraviivaista, eikä etenemistapaan tarvitse uutta lainsäädäntöä kansallisella tasolla.
Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) toteaa ilmiön levinneen yllättävän laajalle.
– Kuntavetoisuudessa on se vahvuus, että tehdään sitä, mikä on kullakin alueella järkevää. Ettei tule yhtä takkia, joka pitää kaikkien laittaa päälle, Lyly toteaa HS:lle.
Tällä hetkellä 62 kuntaa hoitaa sote-palveluita koko maakunnan kattavalla kuntayhtymällä. 98 kuntaa osallistuu puolestaan maakuntaa pienempiin sote-kuntayhtymiin ja 61 käyttää niin sanottua vastuukuntamallia. 74 kuntaa järjestää sote-palvelunsa itse.
Kokoomus on esittänyt palveluiden kehittämistä kuntien yhteistyön pohjalta ilman maakuntia tai muita ylimääräisiä hallinnollisia rakenteita.
SDP kannatti aiemmin Eksoten kaltaisia kuntayhtymämalleja, mutta siirtyi myöhemmin esittämään maakuntien kaltaisten ”sote-kuntien” perustamista.