Huhtikuussa samaan kysymykseen vastasi kielteisesti 14 prosenttia. Kuolinavun sallisi 73 prosenttia, keväällä määrä oli 77 prosenttia.
Helsingin Sanomien mukaan mielensä muuttaneet näyttäisivät siirtyneet niihin, jotka eivät osaa sanoa kantaansa asiaan. Epävarmojen osuus nousi kymmenestä prosentista 18 prosenttiin.
HS-gallupissa kaikissa väestöryhmissä enemmistö halusi kuolinavun vaihtoehdoksi parantumattomasti sairaille, mutta kannatuksen määrässä oli eroja eri ryhmien välillä.
Eläkeläiset, akateemisen tutkinnon suorittaneet ja itä- sekä pohjoissuomalaiset kannattivat eutanasiaa vähemmän kuin nuoremmat, peruskoulutetut ja pääkaupunkiseudulla asuvat.
Puoluekartalla ääripäissä olivat perussuomalaiset ja keskustalaiset. Perussuomalaisista kuolinavun sallisi yli 90 prosenttia, keskustalaisista vain 54 prosenttia.
Kansalaisaloite eutanasian laillistamiseksi luovutettiin eduskunnalle helmikuussa. Tuolloin sen oli allekirjoittanut 60 000 ihmistä. Asia on parhaillaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä.
Kyselytutkimuksen teki Helsingin Sanomien toimeksiannosta Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto kerättiin 24.–29. marraskuuta. Haastatteluja tehtiin1 100. Virhemarginaali on 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimusta varten haastateltu joukko edustaa Suomen 15–74-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuunottamatta.