– Resurssit ovat tiukoilla. Ammattimaisesta työvoimasta on kova kysyntä. Pulaa on esimerkiksi kokeneista ja osaavista työnjohtajista, suunnittelijoista ja valvojista. Epäilemättä tällä voi pahimmillaan olla seurauksensa myös työn jäljessä, sanoo Talonrakennusteollisuus-yhdistyksen johtaja Jukka Pekkanen Helsingin Sanomille.
Etenkin kerrostaloasuntojen rakentaminen takoo nyt ennätyksiä. Ala arvioi, että tänä vuonna aloitetaan viime vuoden tapaan yli 30 000 kerrostaloasunnon rakennustyöt, mikä on enemmän kuin vuosikymmeniin.
Suomen suurimpiin vuokra-asuntosijoittajiin kuuluvan Kojamon (ex-VVO) toimitusjohtaja Jani Nieminen kertoi äskettäin Kauppalehdessä, että yhtiö on joutunut pysäyttämään pääkaupunkiseudulla kahden rakennusyhtiön työmaat virheellisten elementtiasetusten takia.
Kojamo on joutunut puuttumaan laatuongelmiin ”useammin kuin kenties koskaan aiemmin”, ja samanlaista viestiä on Helsingin Sanomien mukaan kuulunut muiltakin rakennuttajilta. Kojamo on vaihdattanut kokonaisia elementtien asennusryhmiä.
Ainakaan toistaiseksi mahdolliset korkeasuhdanteen tuottamat laatuongelmat eivät ole Pekkasen mukaan näkyneet Talorakennusteollisuuden käyttämissä mittareissa, kuten vuosittaisessa takuuvirhekyselyssä.
Rakentajat ovat tehneet vuosi vuodelta parempaa jälkeä, kun sitä mitataan takuuvirheiden kokonaiskustannuksissa. Summat ovat vähentyneet tasaisesti. Mittarissa on mukana alan parikymmentä suurinta yritystä. Siitä puuttuvat keskisuuret ja pienet yritykset, joilla valvontaresurssit ovat heikoimmat.
Tampereen teknillisen yliopiston rakennusopin professori Markku Karjalainen pitää selvänä, että laatu on koetuksella korkeasuhdanteessa.
– Ei kai kukaan halua tehdä tahallaan huonoa, mutta nykyinen työtapa alihankkijoiden alihankkijoineen johtaa pirstaloitumiseen, jossa seuraavan työvaiheen tekijät eivät kunnioita edellistä. Korkeasuhdanteessa mukaan tulee myös onnenonkijoita, hän sanoo Helsingin Sanomille.
Suomalaisena järjestelmävikana Karjalainen pitää sitä, että virheen sattuessa on vaikea saada ketään vastuuseen. Hän viittaa Saksan malliin, jossa vastuu on talon suunnittelijoilla eli arkkitehdeilla ja he myös joutuvat katsomaan laadun perään.