He kirjoittavat keskimäärin selvästi pitempiä sairauslomia kuin työterveyslääkärit ja kaupungeissa toimivat lääkärit. Naislääkärit määräävät sairauslomia jonkin verran vähemmän kuin miehet.
Lääkäreiden väliset erot sairauslomien määräämisessä ovat niin suuria, että ne voivat heikentää potilaan oikeusturvaa, sanoo Suomen lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.
– Yksilön oikeusturvan kannalta on tärkeää, että hajonta sairauspoissaolojen pituuksissa olisi kohtuullista, hän sanoo.
Osa eroista on perusteltuja, sillä potilaan ikä, yleiskunto ja ammatti vaikuttavat siihen, miten pitkään työstä on syytä olla poissa.
Käytännöt vaihtelevat kuitenkin myös silloin, kun eri lääkärit arvioivat samaa potilastapausta. Tämä käy ilmi myös väitöskirjatutkimuksesta.
Väittelijä Anni Kankaanpää lähetti lähes 2000 lääkärille joukon kuvitteellisia potilastapauksia ja pyysi heitä arvioimaan potilaan sairausloman tarpeen.
Tutkimuksessa selvisi, että yleislääkärit määräsivät merkittävästi pitempiä sairauslomia kuin työterveyslääkärit. Pitkiä sairauslomia kirjoittivat myös maaseudun lääkärit ja miehet. Kaupungeissa lääkäreinä toimivat olivat tiukempia. Mies- ja naislääkäreiden ero ei ollut kovin suuri, mutta silloin kun eroja oli, naiset kirjoittivat lyhyempiä sairauslomia kuin miehet.
Suurimmat erot löytyivät työterveyslääkäreiden väliltä. Kun tutkimuksessa laskettiin yhteen kaikki työterveyslääkärien kuvitteellisille potilaille kirjoittamat sairauslomat, vähiten vapaata myöntänyt lääkäri määräsi sairauslomaa 21 päivää, anteliain peräti 170 päivää.