Ongelmalähiöiden asukkaita Ruotsissa haastatelleen professorin suurin yllätys oli ”skarpatkaa nyt” -asenne naapureita kohtaan, kertoo Helsingin Sanomat.
Göteborgin yliopiston valtiotieteiden professori Peter Esaiasson on haastatellut kasvotusten lähes tuhatta asukasta Hjällbon ja Bergsjönin lähiöissä Göteborgissa.
Hjällbo ja Bergsjön ovat Ruotsin poliisin listalla alueista, joissa rikollinen toiminta vaikuttaa paikallisten elämään ja joissa poliisin on tavallista vaikeampi toimia. Molemmilla alueilla noin yhdeksän kymmenestä asukkaasta on syntynyt ulkomailla tai heidän vanhemmistaan molemmat ovat syntyneet ulkomailla.
– Suurin yllätys oli, että tämä ’skarpatkaa nyt’ -asenne oli niin vahva ja että niin moni oli ärsyyntynyt naapureidensa käytöksestä, Esaiasson kertoo HS:lle.
Tutkimusta varten tehtiin myös nettikysely, jonka mukaan lähes kaikki lähiöissä pidempään asuneet olivat sitä mieltä, että kehitys menee huonompaan suuntaan.
Kun kysyttiin, miten lähiöiden elämää pitäisi parantaa, etusijalla vastauksissa olivat Esaiassonin mukaan rikollisuuden vähentäminen, vanhempien vastuu lapsistaan ja katujen siistiminen roskista.
Esaiassonin itsensä mielestä yksi tärkeimmistä toimista liittyy kuitenkin asuntopolitiikkaan. Hänen mukaansa täytyy yksinkertaisesti pitää huoli siitä, että yhdelle alueelle ei keskity asumaan liian monta huonosti käyttäytyvää ihmistä.
Lisäksi hänestä olisi syytä miettiä, kuinka paljon yhdellä alueella voi asua ihmisiä, jotka eivät puhu ruotsia. Lisäraha kouluille ei hänen mukaansa auta, jos koulussa ei ole tarpeeksi ruotsia kotikielenään puhuvia lapsia, jotka voivat tukea vähemmän osaavia kavereita.
Esaiassonin arvion mukaan noin viidesosa asukkaista ei juurikaan osaa ruotsia.
Haastatteluihin pohjautuen Ruotsissa on julkaistu kirja nimeltä Förorten – ett samhällsvetenskaplig reportage .