Tammikuusta 2023 lähtien Suomen sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta tulevat vastaamaan 21 hyvinvointialuetta ja Helsinki. Helsingin Sanomat kokosi suomalaisten arkeen eniten vaikuttavat sote-uudistuksen seuraukset.
Ensi vuoden 23. tammikuuta järjestetään ensimmäiset aluevaalit, jonka jälkeen hyvinvointialueet ovat vastuussa omasta päätöksenteostaan. HUSin maantieteellisistä sairaanhoitoalueista saatetaan luopua kokonaan, koska sujuvan pääsyn erikoissairaanhoitoon pitäisi toteutua yhdenvertaisesti koko Uudellamaalla.
Sosiaali- ja terveyspalveluista kuntien vastuulle jää enää ennaltaehkäisy, joten kasvatus ja koulutus ovat tulevaisuudessa merkittävin osa kuntien tehtäviä. Uudistus vaikuttanee myös palkkoihin, koska hyvinvointialueen sisällä suuria eroja samaa työtä tekevien palkoissa ei voi olla.
Terveyspalveluiden kehityksessä suunnitelmissa on erityisesti aiempaa tarkempi palveluiden erittely iän mukaan – lapsiperheille ja vanhuksille omansa. Vaikeimmassa tilanteessa olevat halutaan tunnistaa ajoissa, sekä antaa heille asianmukaista tukea. Tulevaisuudessa tarkoituksen on myös olla tarjolla palveluita, jotka viedään ihmisten luokse, kuten jalkautuvia tiimejä ja sähköisiä palveluja.
Viime aikoina Suomen hallitus on korostanut hoitotakuuta eli sitä, että apua saisi nopeasti.
– Se on varmasti kaikkien mielestä hyvä tavoite. Se, että pitäisi saada ratkaisu ongelmaansa seitsemässä päivässä, määrittelee Helsingin sosiaali- ja terveystoimen johtaja Juha Jolkkonen.
Matkan varrella on kuitenkin yhä haasteita. Ensinnäkin liikkeelle lähdetään takamatkalta koronavuosien jäljiltä. Hoitovelkaa on kaikkialla valtavasti, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla niin hammashoito, terveyskeskukset kuin lasten ja nuorten peruspalvelutkin ovat pahasti ruuhkautuneita. Alueiden uudelleen muodostaminen myös tarkoittaa valtavia fuusioita, omaisuuden ja henkilökunnan siirtoja sekä hallinnon luomista.
Perusturvajohtaja Sanna Svahn Espoon kaupungilta myöntää kaupungin tunnistaneen uudistuksen tiukan aikataulun, rahoituksen ja henkilöstöresurssin niukkuuden suureksi riskiksi. Päättäjät ovat kuitenkin toistaiseksi olleet erittäin optimistisia sote-uudistuksen lopputuloksista.
– Kyllä tämä on ennen kaikkea mahdollisuus tehdä asiat paremmin kuin ennen, Svahn toteaa.