Turun yliopiston virologian professori Ilkka Julkunen muistuttaa virusten muuttuvan perimältään jatkuvasti. Taustalla ovat geenivirheet, joita syntyy ajoittain viruksen jakautuessa isäntäsolujen sisällä.
Suurin osa niistä on harmittomia, mutta virus voi myös muuttua tartuttavampaan suuntaan tai vastustuskykyiseksi aiempia viruskantoja vastaan muodostuneille vasta-aineille.
– Mitä enemmän virus kiertää väestössä, sitä enemmän syntyy mahdollisuuksia sattumanvaraisille mutaatioille, Ilkka Julkunen sanoo Helsingin Sanomille.
Pandemian alun jälkeen on löytynyt jo tuhansia eri koronaviruksen variantteja. Se kuitenkin muuttuu monia muita RNA-viruksia hitaammin monistumisvirheitä korjaavan entsyymin vuoksi.
– Puolessatoista vuodessa koronavirus on muuttunut alkuperäisestä kannastaan noin 0,2 prosenttia, siinä missä esimerkiksi influenssan geenit muuttuvat prosentin verran joka vuosi, Ilkka Julkunen toteaa.
Hänen mukaansa riskiryhmiä täytyy ehkä suojata vuoden tai parin välein päivitetyillä rokotteilla. Näistä ensimmäisiä odotetaan markkinoille jo syksyn aikana.
– Kun tartunnat ovat riittävän alhaisella tasolla eikä sairaalakapasiteetti uhkaa enää kuormittua, on aika palata kohti normaalia, Julkunen jatkaa.