Yhä useampi ammattikoululainen ei harrasta lainkaan liikuntaa, sanoo asiaa tutkinut liikunnanopettaja Esa Mäki-Tulokas Porvoon ammattiopisto Amistosta.
Mäki-Tulokkaan mukaan liikuntaa joko harrastetaan paljon tai ei ollenkaan. Liikunnan harrastamisen ääripäät ovat voimistuneet. Tämän seurauksena ammattikoulujen oppilaat eivät suoriudu ammateista, joihin heidät koulutetaan.
– Tuki- ja liikuntaelimet joutuvat todella koville monessa ammatissa. Kokit seisovat koko päivän ja autoalalla pitää pystyä työskentelemään huonoissa asennoissa. Haastattelemieni opettajien mukaan monella autolinjan oppilaalla ei yksinkertaisesti ole riittäviä voimia vääntää muttereita auki, Mäki-Tulokas sanoo Helsingin Sanomille.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n Kouluterveyskyselystä selviää, kuinka ammattikoululaisilla on huono kunto lukiolaisiin verrattuna.
Ammattiin opiskelevien 1. ja 2. vuoden oppilaista vain noin puolet harrastaa hengästyttävää liikuntaa enemmän kuin tunnin viikossa, kun lukiolaisista näin tekee kaksi kolmasosaa. 14 prosenttia ammattiin opiskelevista ei liiku lainkaan. Myös koulutusaloissa on eroja. Esimerkiksi teknisen sekä kaupan ja hallinnon alan opiskelijoilla hyötyliikunnan harrastaminen on muita aloja vähäisempää.
Fyysisen kunnon heikkous voi johtaa opintojen keskeyttämiseen, arvelee myös opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallituksesta.
– Jos huono kunto säilyy läpi opiskelun lähelle kahtakymmentä ikävuotta, tilanne on myös työuran kannalta hyvin vaikea, Pirttiniemi sanoo.