Helsingin Sanomien mukaan lähes kahden miljardin euron hanke on alkanut tuntua pahalta varsinkin maaseudun kansanedustajista, kun hallitus samaan aikaan leikkaa lähes 100 miljoonaa euroa vuotuisesta perusväylänpidosta.
Liikenneviraston tekemässä arviossa hyöty–kustannus-suhde on 0,5, jos rata on käytössä vuonna 2025. Jos valmistumisvuosi siirretään vuoteen 2030, hyöty–kustannus-suhde paranee vähän.
Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Kalle Jokinen (kok.) kertoo Helsingin Sanomille, että hanke on joutunut aivan uuteen valoon, kun aiemmin hyöty–kustannus-suhteeksi laskettiin 1,54 ja nyt se on 0,5. Valiokunta ottaa Pisararadan valiokunnan listalle torstaina, koska hankkeen ympärillä kuohuu.
Pisararata on Helsingin keskustan alle suunniteltu lähijunien kaupunkiratalenkki. Pisararata tarvitaan, koska Helsingin ratapihan ruuhkat heijastuvat raideliikenteeseen koko maassa.
Radan kustannuksista valtio maksaisi 60 prosenttia, EU 20 prosenttia ja Helsingin seudun kaupungit 20 prosenttia.
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon mielestä (kok.) Pisararata-hanketta ei pidä jäädyttää, vaan vaihtoehtona on, että rata rakennetaan vähän myöhemmin tai nopeammalla aikataululla. Risikko tuo asian poliittiseen käsittelyyn vielä tänä vuonna. Keskustan ja perussuomalaisten eduskuntaryhmistä on vaadittu jäitä hattuun.
Hallitus ajaa Pisararata-hanketta, koska se on kytketty pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tehtyyn kaavoituspakettiin, jonka tavoitteena on lisätä asuntorakentamista.
