– On täysin selvää, että määrärahojen supistaminen ilman uudistuksia johtaa suoraan oikeudenhoidon heikkenemiseen, Pauliine Koskelo sanoo.
Hän pitää todennäköisenä, että lisääntyvän työmäärän takia oikeus ei välttämättä kaikissa tapauksissa toteudu.
– Helsingin käräjäoikeudessa on vireillä lähes 600 rikosasiaa, joissa esitutkinnan aloittamisesta on kulunut yli kolme vuotta. Se on hirvittävä määrä, Koskelo sanoo
Koskelo ei jaa oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) huojentuneita näkemyksiä. Henriksson sanoi budjettiriihen jälkeen, että oikeuslaitoksessa voidaan huokaista helpotuksesta. Koskelon mukaan olennaista on katsoa budjettikehyksiä eikä vain yksittäisen vuoden määrärahoja.
– Kaiken kaikkiaan tuomioistuinten rahoitus vähenisi yli 20 miljoonalla eurolla vuoteen 2018 mennessä. Samaan aikaan menot kasvavat. Oikeusministerin lausunto on harhaanjohtava, Koskelo niittaa.
Hänen mielestään oikeuslaitos pitäisi uudistaa, jotta säästöjen takia supistuvat resurssit saataisiin tehokkaampaan käyttöön. Uudistukset edellyttävät muutoksia lainsäädäntöön sekä investointeja.
Ensiksi Koskelo vähentäisi käräjäoikeuksien määrää. Samalla käräjäoikeuksiin pitäisi asentaa nykyaikaiset it-järjestelmät, jotta käsittelyt voitaisiin tallentaa.
– Nykyinen menetelmä, jossa määrällistä tulosta tehdään laadun kustannuksella, on sietämätön. Hovioikeudet joutuvat sitten paikkaamaan käräjäoikeuksien laadun puutteita, mikä taas heikentää hovioikeuksien resursseja vaikeissa asioissa, hän sanoo.
Koskelo myös luopuisi erottelusta yleisiin ja hallintotuomioistuimiin.