Kyselyn toteutti Helsingin Sanomien toimeksiannosta Kantar TNS. Vastaajista 38 prosenttia aloittaisi alueellisen painottamisen mahdollisimman nopeasti. Sen sijaan 36 prosenttia aloittaisi sen vasta sitten, kun koko maan riskiryhmäläiset on ensin rokotettu.
Vastaajista 22 prosenttia ei kannata rokotejakelun kohdentamista epidemiatilanteen mukaan ja neljä prosenttia ei kertonut kantaansa.
Eniten kannatusta rokotejakelun mahdollinen muuttaminen saa pääkaupunkiseudulla ja vähiten maaseutumaisissa kunnissa.
Eri puolueiden kannattajista selkeästi epämieluisinta rokotejakelun painottaminen epidemiatilanteen mukaan on perussuomalaisten kannattajille. Toiseksi eniten sitä vastustavat keskustan kannattajat.
Kysymys oli muotoiltu seuraavasti: ”Pitäisikö koronavirusrokotteiden jakelua muuttaa niin, että rokottamisessa huomioitaisiin väestön määrän lisäksi epidemian tilanne eri alueilla Suomessa? Tämä tarkoittaisi, että niillä alueilla, joilla epidemia leviää nopeammin, ihmisiä rokotettaisiin nopeammin kuin muualla.”
Tutkimusaineisto kerättiin internetpaneelissa 29.–30. maaliskuuta. Haastattelujen kokonaismäärä on 1[nbsp]148. Vastanneiden joukko edustaa Suomen 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä poislukien Ahvenanmaan maakunta. Tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.