Kokoomuksen europarlamentaarikot Henna Virkkunen, Sirpa Pietikäinen ja Petri Sarvamaa aikovat kaikki hakea jatkokautta Euroopan parlamentissa. Helsingin Sanomien meppiraadissa yli puolet nykyisistä mepeistä kertoo hakevansa jatkokautta.
Sarvamaan mukaan EU:n yhtenäisyys on äärimmäisen tärkeää nykyisessä maailmantilanteessa.
– Tämä populismin ja oikeusvaltioperiaatteen haastamisen marssi syö EU:n, jos emme vakuuta ihmisille, että meidän pitää hoitaa asioita yhdessä. Emme voi kuvitella, että voisimme selvitä näistä haasteista yksin, sulkemalla rajat ja ilmoittamalla, että tiedämme, mikä meille yksin on parasta.
Virkkunen ja Pietikäinen kokevat yhtenäisyyden lisäksi todella tärkeäksi talousunionin kehittämisen ja turvallisuuden edistämisen.
– Uudistuksiin on tartuttava ripeästi. Tässä keskustelussa Suomen on oltava aktiivinen ja kokonaisuutta eteenpäin rakentava. Suomen tuleva EU-puheenjohtajuus on tähän tilaisuus, Pietikäinen linjaa.
Suomen EU-puheenjohtajuuskausi sijoittuu vuoden 2019 loppuun.
Keskustan Anneli Jäätteenmäki, Elsi Katainen sekä vastavalittu Mirja Vehkaperä ovat kaikki vielä epävarmoja jatkostaan. Vehkaperä valittiin Paavo Väyrysen tilalle parlamenttiin Väyrysen siirryttyä eduskuntaan.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon seuraava tavoite on kevään eduskuntavaalit.
– Todennäköisesti en asetu ehdolle eurovaaleissa, eikä europarlamentti ole minulle ensisijainen valinta, vaikka asettuisin, Halla-aho sanoo.
Perussuomalaisten toinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner kertoo pohtivansa edelleen eri vaihtoehtoja.
SDP:n Mia Kumpula-Natri kertoo ilmoittaneensa puolueelle olevansa kiinnostunut jatkosta. Liisa Jaakonsaari (sd.) sen sijaan vielä miettii suunnitelmiaan.
Viime presidentinvaaleissa ehdokkaina olleet Merja Kyllönen (vas.) ja Nils Torvalds (r.) pyrkivät jatkokaudelle teeseinään ilmastopolitiikka ja maahanmuuttopolitiikan yhtenäisyys.
Myös vihreiden Heidi Hautala hakee jatkokautta.
– Jos oikeusvaltion annetaan rapautua EU:n rajojen sisäpuolella, EU:n on turha esiintyä oikeusvaltion rakentajana muuallakaan. Unkarin ja Puolan tilanteeseen pitää vihdoin puuttua esimerkiksi ehdollistamalla koheesiotuet, Hautala toteaa ja korostaa myös ilmastopolitiikan tärkeyttä.
Iso-Britannian EU-eron takia Suomen paikkamäärä parlamentissa kasvaa yhdellä paikalla nykyisestä kolmestatoista neljääntoista.