Vuonna 2008 Kansainvälinen Merenkulkujärjestö IMO teki päätöksen laivojen polttoaineen rikkipitoisuuden alentamisesta Itämerellä. Päätös eteni EU:n rikkidirektiiviksi, joka tuli voimaan torstaina 1.1.2015.
Samat rajoitukset ovat voimassa myös Pohjanmerellä ja Englannin kanaalilla.
Tavoitteet päätöksen taustalla ovat ilmanlaadun ja meriympäristön tilan parantaminen, sekä pyrkimys vähentää rikkioksidien aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia.
Itämerellä kulkevien laivojen polttoaineen rikkipitoisuus saa nyt olla korkeintaan 0,1 prosenttia, kun aikaisemmin raja oli prosentissa. Alukset voivat täyttää määräykset käyttämällä matalarikkistä polttoainetta, käyttämällä rikkipesureita tai siirtymällä vaihtoehtoiseen polttoaineeseen, kuten nestemäiseen maakaasuun tai LNG:hen.
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi aloittaa tammikuussa tehotarkastuskampanjan, jonka aikana useita aluksia tarkistetaan ja niiden polttoaineesta otetaan näytteitä. Myös Rajavartiolaitos on osaltaan mukana valvomassa direktiivin noudattamista.
Valvonta kohdistuu kaikkeen liikenteeseen, mutta tammikuussa alkava tarkastuskampanja keskittyy erityisesti niin kutsuttuihin korkean riskin aluksiin. Näitä ovat esimerkiksi alukset, joissa on aikaisemmin havaittu ongelmia tai puutteita.
Toiminta aloitetaan kertomalla alusten henkilökunnalle tietoa uusista määräyksistä ja niiden vaikutuksista.
– Valvonta on erittäin tärkeää, jotta direktiivin vaatimuksia noudatetaan. Samalla varmistetaan, että toimintaedellytykset ovat yhtäläiset kaikille, eikä merenkulun kilpailuasetelma vääristy, kommentoi merenkulkujohtaja Tuomas Routa Trafista.
Roudan mukaan vielä ei ole selkeää lähestymistapaa rangaistusten suhteen, mikäli uusia säädöksiä rikotaan. Direktiivin mukaan rangaistusten on kuitenkin oltava varoittavia, oikeasuhtaisia ja tehokkaita.
Suomessa erityisesti vientiteollisuus on vastustanut voimakkaasti direktiiviä, koska se tuo lisää kustannuksia. Hallitus on kuitenkin tullut elinkeinoelämää vastaan esimerkiksi puolittamalla väylämaksut ja poistamalla tavaraliikenteen rataveron vuosien 2015-2017 ajaksi.
Suomalaiset varustamot ovat valmistautuneet direktiivin vaatimuksiin vaihtamalla polttoaineen vähärikkiseen dieseliin, sillä se on edullisempaa kuin rikkipesureiden asentaminen.