Helsingin perheoikeudellisten asioiden päällikkö Katja Niemelä kertoo, että vastaanottoaikojen perumisen takia menee hukkaan lähes kolmen työntekijän vuosipanos. Käyttämättömät vastaanottoajat rasittavat monia virastoja.
Espoossa on laskettu, että hukkakäyntiä on yksi päivä viikossa.
”Lastenvalvojilla on päiviä, jolloin työntekijä sanoo, että suurin osa asiakkaista jätti tulematta. Se on merkittävää ajan hukkakäyttöä. Jos peruutus tulee samana päivänä, emmehän me saa siihen ketään tilalle”, Niemelä toteaa Helsingin Sanomille.
Kun asiakas jättää saapumatta vastaanotolle, se pidentää jonoa ja jonon pidentyessä peruutukset lisääntyvät.
Tällainen tilanne on esimerkiksi Helsingin, Espoon ja Vantaan lastenvalvojilla. Jos lastenvalvojalle haluaisi varata ajan nyt, ensimmäiset vapaat ajat ovat vasta toukokuussa. Yli kolmen kuukauden odotusaika on poikkeuksellisen pitkä.
Yksi syy jonon pituuteen on se, että varatuista tapaamisajoista peruuntuu noin viidesosa. Asiakas siis jättää tulematta, vain toinen vanhempi tulee paikalle tai asiakas peruu niin viime tingassa, ettei tilalle ehditä saada uutta asiakasta.
Helsingin perheoikeudellisten asioiden päällikkö Katja Niemelä laskeskelee, että perumisten takia lähes kolmen työntekijän vuosityöpanos menee hukkaan.
Kaikista suurin harmi tilanteesta aiheutuu perheille ja erityisesti lapsille, joiden asioita lastenvalvojilla hoidetaan. Jonon pituus voi vaikuttaa myös perheen taloudelliseen tilanteeseen ja jopa johtaa toimeentulotuen hakemiseen, jos esimerkiksi elatusavun saaminen vaatisi käynnin lastenvalvojalla.
Helsingissä ajan lastenvalvojalle voi perua vaikka tekstiviestillä, mutta asiakkaat eivät muista tehdä sitä. Niemelä arvelee, että juuri jonon pituus on yksi syy sille, että aika jää usein peruuttamatta ja käyttämättä.
”Kun aika menee sinne kauas, voi varmasti olla niinkin, ettei aikaa muisteta.”