Helsingin kaupunginvaltuusto päättää tällä viikolla, että Helsinki-lisä leikattaan pois muilta kuin alle 1-vuotiailta 1. kesäkuuta 2021 alkaen. Asiasta on sovittu budjettisovussa olevien puolueiden kesken.
Yli 2-vuotiaiden Helsinki-lisä poistettiin jo vuonna 2019.
Helsingin Sanomat kysyi lukijoilta, millaisia vaikutuksia Helsinki-lisän poistolla heille olisi. Vastauksia tuli yhteensä 226.
Tämän vuoden syyskuussa 52 prosenttia 1-vuotiaista sai kotihoidontuen Helsinki-lisää. Kotihoidon tuen päälle maksettava Helsinki-lisä on suuruudeltaan 264 euroa kuussa silloin, kun perheessä on alle 1,5 vuotias lapsi ja 218,64 euroa silloin, kun lapsi on 1,5–2 vuotta vanha.
Säästöä Helsinki-lisän poistolla saadaan noin viisi miljoonaa euroa. Tuen poistoa perustellaan lisäksi eriarvoistumisen vähentämisellä. Tukea käytetään erityisesti maahanmuuttajavaltaisilla alueilla.
HS:n kyselyssä sekä pienituloiset että lukuisat itsensä keskituloiksi määrittelevät vastaajat kertoivat kantavansa huolta taloudellisesta toimeentulosta ja leikkauksen vaikutuksista siihen, kauanko he voivat hoitaa lastaan kotona.
Lisäksi monet vastaajat erityisesti useampo lapsisissa perheissä olivat huolissaan siitä, löytyykö pienelle lapselle hoitopaikkaa. Usealla vastaajalla oli kokemuksia siitä, ettei lapselle ollut löytynyt paikkaa lähipäiväkodeista.
Vastaajien joukossa oli useita varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotka näkivät varhaiskasvatuksen henkilöstön huonon saatavuustilanteen ja Helsinki-lisän leikkauksen huonona yhdistelmänä.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen suhtautuu kriittisesti siihen, että kotihoidontuen kuntalisiä on yllättäen alettu leikata. Pekkarinen nostaa esiin, ettei uudesta Helsinki-lisän leikkauksesta ole tehty lapsivaikutusten arviointia.