Suomalaisista 43 prosenttia kannattaisi Natoon liittymistä, jos poliittinen johto toteaisi Nato-jäsenyyden olevan Suomen etujen mukaista, käy ilmi Helsingin Sanomien teettämästä mielipidetutkimuksesta.
Sotilasliittoon liittymistä vastustaisi 27 prosenttia ja kannastaan epävarmoja olisi yhä 30 prosenttia suomalaisista.
Kantar TNS toteutti tutkimuksen Helsingin Sanomien toimeksiannosta. Tammikuussa ilman reunaehtoja toteutetussa HS-gallupissa 28 prosenttia kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä. Lukema oli HS:n mittaushistorian korkein.
Tuoreessa tutkimuksessa vastanneet katsoivat, että voimakkaimmin Nato-jäsenyyden puolesta puhuivat Nato-joukkojen tulo apuun, jos Suomeen hyökättäisiin. Vastaajien mielestä Nato-jäsenyys toimisi myös kriisitilanteessa ehkäisevänä pelotteena.
Nato-jäsenyyttä vastaan puhuvista asioista nousi ykköseksi pelko siitä, että Suomen ja Venäjän väliset suhteet muuttuisivat huonommiksi. Lisäksi Nato-jäsenyyttä vastaan puhui pelko siitä, että suomalaisia sotilaita voisi joutua sotaan Suomen rajojen ulkopuolella.
Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmelan mukaan suomalaiset näkevät Natossa sekä mahdollisuuksia että uhkia. Hänen mukaansa tulos kuvastaa sitä, minkälaisia toiveita ja pelkoja ihmisillä on.
– Se, mikä tuloksista erottuu eniten, on Naton antama turva pahan päivän varalle ja se, miten setvitään asiat Venäjän kanssa, jos ollaan jäseniä. Se mietityttää, Nurmela sanoo.
Kantarin toteuttamassa tutkimuksessa tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanava -internetpaneelissa 4.–9.2.2022. Haastattelujen kokonaismäärä on 1 066.
Tutkimustulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla noin kolme prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.