Tilastojen mukaan naistentautien erikoissairaanhoitoa jonotti heinäkuun lopussa koko Suomessa noin 7000 ihmistä, uutisoi Helsingin Sanomat.
Heistä 30 prosenttia oli odottanut hoitoa yli 90 vuorokautta. Yli puoli vuotta odottaneita oli 4,3 prosenttia. Vuosi sitten heinäkuun lopussa yli puoli vuotta odottaneita oli 7,2 prosenttia.
Lain mukaan erikoissairaanhoitoa täytyy tarjota puolen vuoden sisällä siitä, kun hoidon tarve on todettu.
Yksityisen gynekologikäynnin Kela-korvauksia nostettiin tänä vuonna tuntuvasti.
Vastaanottokäynnistä voidaan korvata nyt 70 euroa, kun aiemmin suurin mahdollinen korvaus oli 30 euroa.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) perusteli päätöstä, sillä, että tavoitteena on parantaa pääsyä palveluihin, joiden saatavuus julkisessa terveydenhuollossa on heikompaa.
Hallituksen esityksen perusteella ongelmana on pidetty sitä, että perusterveydenhuollossa ei käytännössä ole tarjolla naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin palveluja.
HS:n haastattelema Husin naistentautien osastonylilääkäri ja Helsingin yliopiston professori Oskari Heikinheimo sanoo ettei tunnista, että lähetettä yleislääkäriltä erikoissairaanhoitoon olisi erityisen vaikeaa saada.
– Poliklinikoille pääsee, kun indikaatiot täyttyvät. Kiireimmillään pääsee ihan muutamassa päivässä, hän toteaa HS:n haastattelussa.
Hänen mukaansa monilla saattaa olla käsitys, jonka mukaan gynekologilla olisi hyvä käydä muuten vain, ilman minkäänlaisia oireita.
Heikinheimo ei haastattelussa allekirjoita ajatusta, että yhteiskunnan varoilla hoidettaisiin vain vähän naistentauteja.
