Kevan toimitusjohtaja Merja Ailuksen ensimmäinen työsuhdeasunto on ollut käyttämättä yli vuoden. Ailusta varten asuntoon tehtiin remontti yli 250 000 eurolla. Ailus ei kuitenkaan viihtynyt asunnossa kuin pari vuotta, joten hänelle hankittiin uusi työsuhdeasunto.
Myös sijoitusjohtajan omakotitalo Espoossa on ollut tyhjillään puolitoista vuotta.
Ailuksen mukaan asunnot ovat olleet tyhjillään eri syistä. Espoon omakotitalon tapauksessa on odoteltu mitä tontille tehdään, sillä siinä on rakennusoikeutta jäljellä. Ailukselta tyhjilleen jäänyttä asuntoa tarjottiin uudelle varatoimitusjohtaja Tapani Hellsténille, mutta hänelle hankittiin toinen asunto uudesta taloyhtiöstä, joka valmistuu marraskuussa.
Kevan asuntokauppoja on ollut hyväksymässä Kevan hallituksen silloinen puheenjohtaja Sampsa Kataja (kok).
Kevassa työsuhdeasunnot kuuluvat luontaisetuina toimitusjohtajalle, kahdelle varatoimitusjohtajalle, sijoitusjohtajalle sekä eläkepalvelutoimintojen johtajalle.
Muut työeläkelaitokset ovat pääsääntöisesti luopuneet johtajien asuntoeduista.
Verotusarvot määritelty liian pieneksi
Myös Kevan johtajien työsuhdeasuntojen verotusarvot on eläkeyhtiössä määritelty liian pieneksi muutaman vuoden ajan, ilmenee Helsingin Sanomien selvityksestä. Ailus nautti kolme vuotta luontoisetua, josta hän maksoi liian pieneksi määriteltyä verotusarvoa. Ensimmäisen työsuhdeasunnon asuinpinta-ala määriteltiin väärin. Toisessa asunnossa talon rakennusvuosi ilmoitettiin väärin palkkahallintoon.
Myös Kevan sijoitusjohtajan työsuhdeasunnon verotusarvo oli määritelty väärin perustein liian pieneksi.
