Asuntojen neliöhinta on pudonnut vuodesta 2022 vuoteen 2024 euromääräisesti selvästi eniten Uudellamaalla, peräti 433 euroa, uutisoi Helsingin Sanomat.
Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi 60-neliöisen asunnon arvosta olisi hävinnyt keskimäärin peräti 26000 euroa. Laskelma perustuu kaikkien talotyyppien keskineliöhintaan.
Vuosi 2022 on ollut toistaiseksi hintojen huippuvuosi. HS keräsi tilastoja hintakehityksestä maakunnittain ja kunnittain 12 viime vuoden ajalta.
Pohjois-Karjalassa asunnot ovat halventuneet parissa vuodessa vain kolme euroa neliöltä.
Koko maassa neliöhinnasta hävisi HS:n mukaan kahdessa vuodessa keskimäärin hieman yli 200 euroa.
Runsaan kymmenen vuoden tarkastelussa asuntomarkkinoilla on myös voittajia. Ne löytyvät Varsinais-Suomesta, Pirkanmaalta ja Uudeltamaalta. Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Lappi yltävät niukasti nimellishinnoissa positiiviseen kehitykseen. Kaikissa muissa maakunnissa hinnat ovat 12 vuodessa laskeneet.
Esimerkiksi Varsinais-Suomessa keskineliöhinta nousi vuodesta 2013 peräti 490 euroa eli 60-neliöinen asunto kallistui runsaassa kymmenessä vuodessa 29000 euroa. Nousua on 26 prosenttia.
Pääekonomisti Juho Keskinen Hypo-pankista huomauttaa HS:lle, että Suomen asuntomarkkinan kehitys on vielä paljon synkempää, jos huomioon otetaan inflaatio eli puhutaan reaalihinnoista.
– Reaalihinnoissa olemme koko maan tasolla noin vuosituhannen alun tasolla. Pääkaupunkiseudulla reaalihinnat ovat noin vuoden 2008 tasolla, Keskinen sanoo.