– Hopea ei ole elimistön tarvitsema hivenaine, kuten esimerkiksi rauta. Vaikka elimistö sietää hopeaa pieninä määrinä, on hopean lisääminen elimistöön turhaa ja vaarallista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL toteaa tiedotteessaan.
Liiallinen määrä hopeaa on elimistölle myrkyllistä, eikä pienemmistäkään määristä ole voitu osoittaa terveyshyötyjä. Hopean runsas saanti joko vahingossa tai tarkoituksellisesti on tutkimuskirjallisuuden mukaan johtanut säännöllisesti myrkytyksiin.
Mikrobeja tuhoavan vaikutuksensa takia hopeavettä käytetään veden puhdistukseen.
– Hopeavettä ei kuitenkaan ole tarkoitettu otettavaksi suun kautta, eikä sitä saa käyttää lääkinnällisiin tarkoituksiin eikä elintarvikkeiden lisäaineena. Lääketieteessä hopeaa saa käyttää vain ulkoisesti, esimerkiksi haavojen hoidossa käytettävät sidetaitokset voivat sisältää hopeaa, THL kertoo.
Suun kautta saatu hopea jakaantuu elimistön kaikkiin kudoksiin, mukaan lukien aivot ja sikiö. Hopea häviää hitaasti ja ihmisellä sen puoliintumisajaksi on arvioitu noin 50 vuorokuatta. Siten päivittäin otetusta hopeavedestä kertyy hopeaa elimistöön. Jo muutaman ruokalusikallisen päivittäinen annos hopeavettä voi johtaa myrkytykseen.
Ihmisillä myrkyllinen määrä hopeaa näkyy ihon sinisenharmaana värinä (argyria). Muita myrkytysoireita ovat mahakivut, allergia, nenäverenvuoto, neurologiset oireet – esimerkiksi kouristukset, sekä vaikutukset hengitys- ja verenkiertoelimiin.
Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on puuttunut hopeaveden luvattomaan markkinointiin ravintolisänä, Ruotsin Läkemedelsverket on kieltänyt hopean markkinoinnin sisäiseen käyttöön. Myös Yhdysvaltain Kansallinen Terveysinstituutti varoittaa kolloidisen hopean käytöstä.