Tämän päivän Hollannin parlamenttivaalit ovat ensimmäiset Euroopan vaaliputkessa, jota seuraavat Ranskan, Saksan ja mahdollisesti Italian vaalit. Yhteistä kaikille vaaleille on populistipuolueiden vahva läsnäolo.
Hollannin pääministeri Mark Rutte sanoo New York Timesissa, että Hollannin vaalit ovat puolivälierät, kun yritetään estää vääränlaisen populismin voitto.
– Välierät ovat Ranskassa huhti- ja toukokuussa ja syyskuussa Saksassa on finaali. Brexitin, Trumpin ja muun eurooppalaisen populismin nousun uhka on entistä selkeämpi vaalien alla.
Hollannin vaaleissa on mukana ennätysmäärä puolueita sitten toisen maailmansodan eli 28 puoluetta. Noin 10–12 puoluetta voi siis saada riittävästi ääniä saadakseen paikan parlamenttiin. Todennäköisesti hallitukseen pääsee neljästä viiteen puoluetta.
Suurimman puoleen paikasta kamppailevat näillä näkymin Geert Wildersin populistinen PVV, konservatiivinen CDA-puolue ja keskustaoikeistolainen pääministeripuolue VVD.
Vaikka populistisen vapauspuolueen kannatus on mielipidemittausten mukaan kärkikolmikossa, mikään puolue ei ole ilmoittanut haluavansa muodostaa hallitusta sen kanssa. Todennäköisin hallitus näyttää koostuvan sosiaaliliberaalisesta D66-puolueesta, joka on lähellä kolmen kärkeä kannatuksessa, CDA-puolueesta, VVDstä ja ehkä jopa vasemmistovihreästä GL-puolueesta.
Yleisesti arvioidaan, että jos Wildersin puolue kuitenkin voittaa, seuraa lisää epävarmuutta Euroopalle. Vaikka puolue ei saisikaan ykkössijaa, hyvä menestys voi ennakoida ensikuun Ranskan vaalien tulosta, jossa äärioikeistolainen Marine Le Pen on ehdolla presidentiksi. Nykyisissä valtapuolueissa hänet nähdään Wildersiä uhkaavampana hahmona, sillä hänellä on vankempi kannatus.
Hollannissa äänestys alkoi Suomen aikaa klo 8.30 ja päättyy klo 22.