Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, KT Kuntatyönantajat, Hyvinvointiala HALI sekä joukko oppilaitoksia ja hoiva-alan yrityksiä vaativat yhteisessä kannanotossaan hoiva-avustajakoulutuksen vakiinnuttamista ja hoiva-alan koulutuksen lisäämistä.
Perusteluna vaatimuksille ovat hoiva-alalla työskentelevien eläköitymisvauhti, tulossa oleva lakimuutos, jonka myötä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus nousee 0,7:ään, sekä jatkuva hoivan tarpeen kasvu.
Kannanoton mukaan tämänhetkisillä koulutusmäärillä ei päästä tarvittaviin hoiva-avustajamääriin.
Vanhuspalvelujen työvoimantarve kasvaa vuoteen 2030 mennessä hoivamitoituslakiesityksen vaikutusarvioinnin mukaan 24[nbsp]000 hengellä. Eläkepoistuma on noin 15[nbsp]000 henkeä. Vuosittain pitäisi valtakunnallisesti kouluttaa jopa 1[nbsp]000[nbsp]–1[nbsp]500 hoiva-avustajaa, jotta vuoteen 2030 mennessä alalla työskentelisi noin 10[nbsp]000 hoiva-avustajaa muiden hoito-alan ammattilaisten lisäksi.
– Hoivatyön kriisit ja pulmat voidaan ratkaista lisäämällä alalle henkilökuntaa ja rahoitusta. Hoiva-avustajat eivät korvaa lähihoitajia. Hoiva-avustajat turvaavat osaltaan laadukasta hoito- ja hoivatyön ketjua lisäämällä resursseja asiakkaiden ja potilaiden inhimilliseen kohtaamiseen, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo.
Kannanotossa todetaan, että hoiva-avustajakoulutuksen rakentuminen ja paikka suomalaisessa tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksessä on määriteltävä pikaisesti.
– JHL kutsui keskeiset hoiva-alan toimijat koolle vanhuspalveluiden kriisin tainnuttamiseksi. Tuloksena syntyi yhteinen näkemys alan työvoiman tarpeesta ja tehtävärakenteiden kirkastamisesta, JHL:n sopimustoimitsija Kari Bagge kertoo.