Selvityksen mukaan asiakkaat eivät saa hoitoa tarpeidensa mukaisesti, vaan heitä jopa säilötään. Hoitoa tulisi tarjota myös asiakkaiden omassa ympäristössä, kuten kotihoidossa ja varhaiskasvatuksessa. Yleisesti koetaan, että asiakkaiden kuntouttamiselle ei jää riittävästi aikaa.
Suurimpana tekijänä tähän on henkilöstön riittämätön määrä sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneiden käyttäminen muuhun kuin asiakkaan välittömään hoitotyöhön.
Hoitajien mielestä sairaalapaikkojen purkaminen ei saa johtaa siihen, ettei tarkoituksenmukaisia hoitopaikkoja enää löydy niitä tarvitseville.
– Aitona tavoitteena tulisi olla, että asiakas kuntoutetaan ja sopeutetaan takaisin yhteiskuntaan mahdollisimman hyvin. Taloudelliset ratkaisut eivät saa johtaa ihmisten säilömiseen ja työturvallisuuden vaarantumiseen. Tarpeenmukainen hoito ja mahdollisuus päättää omista asioista muodostavat perustan jokaisen ihmisen arvokkaalle elämälle, SuPer toteaa.
Väkivaltaan nollatoleranssi
Mielenterveys- ja päihdetyön työpaikoilla koetaan selvityksen mukaan runsaasti väkivaltaa. Vain 17 prosenttia työpaikoista on täysin väkivallattomia. Väkivalta sisältää psyykkistä, fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa.
Superilaisten mielestä väkivallan kohtaamisessa tulisi olla nollatoleranssi.
– Hoitajan ammatti ei pidä sisällään velvoitetta joutua väkivallan kohteeksi, eikä väkivalta missään olosuhteissa saa olla osa työnkuvaa. Työntekijöillä on oikeus väkivallattomaan työpaikkaan ja asiakkailla väkivallattomaan hoitopaikkaan, SuPer sanoo.
Selvityksen mukaan hoitajista vain noin 30 prosenttia oli varmasti jatkamassa työssään vielä kahden vuoden kuluttua. Työntekijöiden saatavuus on vaikeutunut ja vaihtuvuus lisääntynyt.
Ammattiosaamisen laaja- alainen käyttö oli yksi keskeinen jatkamishalukkuuteen vaikuttavista tekijöistä. Työpaikoille toivotaan enemmän täydennyskoulutusta ja työnohjausta. Täydennyskoulutukseen ei päästä säännöllisesti.
Työnohjaus toteutui monissa työpaikoissa, mutta superilaiset kannattavat työnohjauksen pakollisuutta mielenterveystyön lisäksi myös päihdetyöhön.
Kyselyyn vastasi 695 mielenterveys- ja päihdetyössä työskentelevää lähi- ja perushoitajaa. SuPeriin kuuluu yli 84 000 lähi- ja perushoitajaa, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.