Kaunista kesää odotellessa olemme saaneet myös jääkylmää vettä niskaan mm. Microsoftin tavoitteesta henkilökuntaa. Samoin työttömyysluvut hipovat ennätyslukemia, eikä suunta ota kääntyäkseen parempaan. Nykyinen tilanne on jatkunut jo vuosia. Huolimatta suossa tarpomisen tunteesta on vain pakko katsoa tulevaisuuteen ja uskoa, että voimme kääntää suunnan. Yhdessä.
Valtion tehtävänä on luoda yrityksille otollinen ympäristö uuden liiketoiminnan synnyttämiselle – luoda kannusteita kasvulle. Hallitusohjelmassa on lupaavia kirjauksia lähtien normien purkamisesta, kilpailun edistämisestä, kasvurahoitukseen satsaamisesta ja työmarkkinoiden joustojen lisäämisestä. Viimeisimmän osalta on ehdottomasti saatava aikaan yhteiskuntasopimus työmarkkinajärjestöjen kanssa. Se on suomalaisten etu.
Tuntuu sille, että viimeisten vuosien aikana syyttävä sormi tilanteestamme on osoittanut poliittisten päättäjien suuntaan. Haluan tässä kohdin nostaa esille myös yritysten hallitusten ja yritysjohdon vastuun. Heillä on merkittävin rooli uuden kasvun luomisessa. Ensimmäinen asia onkin kääntää katse tuloslaskelman ylärivin eli myynnin kasvattamisen suuntaan jatkuvan kustannusten säästämisen sijaan. Viime vuodet toimintaa on supistettu ja ylimääräistä karsittu karsimisen jälkeen. Lopputuloksena yritystoiminnan kasvattamisen pohjaa on näivetetty. Edelleen liian harvassa ovat yritykset, joissa on lähdetty rohkeasti ottamaan yritystoimintaan liittyvää riskiä kasvattamalla tuotekehityksen ja sen jälkeen tarvittavaa kaupallistamissatsausten osuutta.
On aika investoida uutta kasvua tuoviin tuotteisiin – nostaa tuotekehityksen ja kaupallistamisen osuutta yrityksen kustannuksista. Ymmärrän, että tuotekehitysrahat ovat vähissä, joten julkinen sektori voi toimia osaltaan veturina uusille innovaatioille. Maamme hallitus tuo työntöapua uudelle liiketoiminnalle 1,6 miljardin euron kasvupaketilla. Lisäksi erityisen tärkeä kirjaus hallitusohjelmassa on se, että innovatiivisten hankintojen osuus tulee olla 5 prosenttia kaikista julkisista hankinnoista. Seuraavaksi muutama ajatus potentiaalisista uusista kohteista.
Innovatiivisista hankinnoista merkittävä osa tulee kohdentaa terveydenhuollon ja opetuspuolen hankintoihin. Esimerkiksi opetuspuolella eletään vielä lapsenkengissä digitalisaation osalta. Suomi ja suomalaiset yritykset voivat ottaa tässä kärkitoimijaroolin esim. lapsen osaamiseen mukautuvissa oppimissovelluksissa. Samalla Suomi voi olla oppilaista kerättävän oppimistietoihin liittyvän massadatan keskus. Tämä on askel kohti yksilöllistä oppimista nykyisen massaopettamisen sijaan, jossa lapsen ja nuoren vahvuudet jäävät hyödyntämättä. Samalla saamme luotua uutta kasvua uusine työpaikkoineen.
Toinen esimerkki erittäin potentiaalisesta alasta on terveydenhuollon sektori, jossa on seuraavina vuosina edessä todellinen mullistuksen aika. Yksilöllinen terveydenhoito kolkuttelee ovella. Se tarjoaa yhden uuden kasvualustan koko terveydenhuollon kenttään. Jotta Suomi saa tälle alueelle uusia työpaikkoja, tulee julkisen sektorin ottaa käyttöön ensimmäisenä uusia palveluinnovaatioita nopealla aikataululla. Emme voi huutaa uusien työpaikkojen perään, jos julkinen sektori arastelee uusien palveluinnovaatioiden käyttöönottoa.
Tulevina vuosina julkisen terveydenhuollon tulee rohkeasti lähteä yhteistyöhön alan yritysten kanssa kehittämään uusia palveluita. Riskejä tähän tietenkin liittyy. Silti mahdollisuudet saada enemmän terveitä päiviä kansalaisille, säästöjä julkisiin kustannuksiin ja uusia työpaikkoja ovat sen verran merkittävät, että riskin ottaminen kannattaa.
Elämme aikoja, jossa on tartuttava kaikkiin mahdollisuuksiin. Haastan kuntien ja kuntayhtymien päättäjät mukaan etsimään uusia tapoja tuottaa julkisia palveluita ennakkoluulottomasti yritysten ja tutkimusyhteisöjen kanssa asiakaslähtöisesti. Uusi tulevaisuus syntyy yhdessä tekemällä kansalaisten etu keskiössä.
Kirjoittaja Sanna Lauslahti on kokoomuksen kansanedustaja.