Hjallis Harkimo muistuttaa Iltalehden blogissaan, että yritysmaailmassa lainat on aina maksettava takaisin ja yrityksen kulut ja menot mitoitettava niin, että selviää.
– Jo pienenä poikana jouduin oppimaan, että enempää ei voi tuhlata kuin itsellä on rahaa, hän kirjoittaa.
Liikemiehenä tunnetuksi tullut Harkimo toteaa joutuneensa nyt kansanedustajana tilanteeseen, jossa lisävelkaa voikin ottaa surutta.
– Eikä näköjään tarvitse yhtään miettiä, millä se maksetaan takaisin. Tänä vuonna lisävelka tulee olemaan 5,6 miljardia euroa ja ensi vuonna 5,5 miljardia.
– Jos minä istuisin sellaisen yrityksen hallituksessa, jonka talous olisi jatkuvasti jo etukäteen näin tappiollista, niin toimet olisivat selvät. Mutta politiikka ei toimi kuten yritys, nyt on kyse eri ministeriöiden kompromissista, Harkimo toteaa.
Kansanedustaja ihmettelee silti, miten säästökohteita ei löydy, ja muistuttaa, ettei esimerkiksi turvapaikanhakijoista koituneiden kulujen kanssa käynyt niin kuin piti.
– Toki yllätyksiä tulee, kuten turvapaikanhakijat. Sellaiseen pitääkin varata lisärahaa. Tosin maahanmuuton alkumainingeissa oli puhe että vastaanotto ja kotouttaminen rahoitetaan valtionomistusten realisoinnista saatavalla rahalla, eikä budjetista. Toisin taisi käydä, Harkimo lataa.
Kansanedustajan mukaan joko velan määrää tai bruttokansantuotetta pitäisi kyetä hoitamaan oikeaan suuntaan.
– Jos BKT kasvaa, talous kasvaa. Silloin myös velkataakan suhde pienenee. Jos BKT ei kasva, pitää velkaantumista taittaa reippaammin, ensisijaisesti karsimalla julkisen sektorin kuluja.
Valtion budjetti on ollut pakkasella pitkään.
– Pitää mennä vuoteen 2008 löytääkseen hetken, jolloin Suomen budjetti näytti plussaa, Hjallis Harkimo sanoo.
– Finanssikriisin jälkeen on vuosi toisensa perään luotettu ylioptimistisesti, että ensi vuonna talouden kasvu kääntyisi positiivisesti. Ellei näin olisi, riittäviä toimenpiteitä olisi jo toteutettu, hän jatkaa.
Jos talous lähtee nyt kasvamaan, olisi Harkimon mukaan korkea aika tehdä sopeutuksia ”julkisen sektorin ylirasittuneeseen kulurakenteeseen”.
