– Miten aiomme muka päästä ylijäämäiseen budjettiin neljän vuoden kuluessa, jos säästöt nyt ovat 900 miljoonaa euroa ja alijäämä 5,3 miljardia? Valtion velka kasvaa 106 miljardiin euroon. Minun laskupääni mukaan asetettuja tavoitteita on tällä vauhdilla mahdoton saavuttaa, Hjallis Harkimo kirjoittaa Iltalehden kolumnissa.
Hän sanoo yrityselämässä tottuneensa, että budjetin pitää olla ylijäämäinen jos vain mahdollista.
– Valtio ei tietenkään ole mikään yritys, mutta nyt ei olla siellä päinkään. Hallitukselta, pääministeriltä ja valtionvarainministeriltä tarvitaan nyt valtiomiehen päämäärätietoisuutta ja otetta, jotta valtiontalous saadaan oikeille raiteille.
Harkimo huomauttaa, että mielipidetutkimusten mukaan kansalaiset hyväksyvät ja ymmärtävät säästöt.
– Miksei niitä sitten tehdä riittävässä määrin? Erikoista.
– Sitä paitsi keskustelussa on kokonaan unohdettu sekin pikku asia, että velkaa pitää joskus myös lyhentää. Sen kun pitää mielessä, niin tilanne muuttuu vieläkin katastrofaalisemmaksi. Suomi on syvemmällä suossa kuin ymmärrämmekään. Näillä keinoilla ei tilanne muutu, Harkimo kirjoittaa.
Hän on saman teeman äärellä myös Uuden Suomen haastattelussa. Harkimo sanoo, ettei talouskasvun varaan voi paljon laskea, koska ainakaan seuraavaan pariin vuoteen talouskasvua ei asiantuntijoiden mukaan ole tiedossa.
– Jos budjetti ei oikein pidä paikkansa, tilanne menee vielä huonommaksi. Silloinhan se ei ole sitä, mitä nämä puolueet ovat luvanneet – myös meidän puolue ennen vaaleja, Harkimo sanoo US:ssa.
Hän korostaa, että valtiovarainministeriön keskiviikkona esittelemä budjettiesitys on vasta ehdotus, ei lopullinen päätös.
– Siksi kirjoitinkin aiheesta (Iltalehdessä), koska tässä on vielä mahdollisuus korjata sitä, Harkimo sanoo.
Hänen mielestään menosäästöjä pitäisi tehdä nyt ehdotetun 900 miljoonan euron sijaan ”pitkälle yli miljardin” edestä.