Yli 250 tutkijaa, historioitsijaa ja kirjailijaa on allekirjoittanut vetoomuksen yksityisten keskusarkistojen rahoituksen ja siten tutkimus- ja lähdeaineiston saatavuuden varmistamiseksi.
Ensi vuonna arkistojen saamien valtionavustusten arvioidaan supistuvan vähintään kymmenen prosenttia ja ilman kompensaatiota leikkausprosentti voi nousta jopa 40 prosenttiin, yksityisarkistoissa pelätään. Leikkausten taustalla on veikkausvoittovarojen väheneminen sekä koronan vaikutukset valtiontalouteen.
– Tehtävän tärkeys ei vähene, vaikka veikkausvoittovarat vähenevät, Yksityiset keskusarkistot ry:n puheenjohtaja, Porvarillisen työn arkiston johtaja Riku Keski-Rauska sanoo.
Vetoomuksen allekirjoittajien joukossa on monia tuttuja tutkijanimiä kuten Martti Häikiö, Vesa Vares, Mari K. Niemi, Juhani Suomi, Heikki Roiko-Jokela, Maarit Leskelä-Kärki ja Seppo Hentilä. Kirjailijoista arkistojen puolesta vetoavat muun muassa Jari Tervo, Rosa Liksom, Sirpa Kähkönen ja Anneli Kanto.
Yksi allekirjoittajista on historioitsija ja dosentti Teemu Keskisarja, jonka tuorein tietokirja Kyllikki Saaren murhatapauksesta julkaistiin kesällä. Hän muistuttaa, että kovaksikeitetty historiantutkimus käy päinsä ainoastaan arkistoissa. Alkuperäislähteet ovat kaiken A ja O.
Keskisarjan mukaan Suomi on perinteiltään hyvä arkistomaa.
– Arkistot tekevät hiirenhiljaista sivistystyötä. Ne ovat osa suomalaista ylihuomisesta huolehtimisen kulttuuria. Ilman arkistoja ei ole olemassa kansallista tai kansainvälistäkään itseymmärrystä, hän sanoo Verkkouutisille.
Keskisarja pelkää, että yksityiset keskusarkistot ovat helppo leikkauskohde, sillä poliitikot eivätkä suuri yleisö tunne arkistoja. Yksityisiin arkistoihin kuuluvat Kansan Arkisto, Keskustan ja maaseudun arkisto, Porvarillisen Työn Arkisto, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto, Suomen Urheiluarkisto, Svenska centralarkivet, Toimihenkilöarkisto, Työväen Arkisto sekä Urho Kekkosen arkisto.
– Poliitikkojen ja äänestäjien enemmistön historiakäsitys perustuu nettiin. Näen, että yksityiset keskusarkistot ovat tiedon tukikohtia, viivytysasemia, jotka hidastavat kansan tyhmistymistä someaikana, Keskisarja sanoo.
Aineistot vaarassa rapautua
Yksityiset keskusarkistot ry:n puheenjohtaja Riku Keski-Rauska muistuttaa, että leikkaukset näkyvät käytännössä ainoastaan henkilöstövähennyksinä. Tämä heikentää historiantutkijoiden, sukututkijoiden, kirjailijoiden ja muiden historiallisten lähdeaineistojen käyttäjien mahdollisuuksia hyödyntää aineistoja ja arkistojen asiantuntijapalveluita.
– Arkistot eivät ole vain aineistovarastoja, vaan keskeinen osa tutkimuksen infrastruktuuria, itsekin eri arkistoja tutkimustyössään käyttävä Keski-Rauska sanoo.
Myös Keskisarja kantaa huolta historiantutkijoiden nykyisistä, mutta myös tulevista aineistoista.
-Arkistot kuuluvat mielestäni välttämättömimpiin perustoimintoihin jopa yövartijavaltiossa. Tutkimusta voi humanisti joskus hätätapauksessa tehdä omalla kustannuksellaan ja huvikseen. Mutta tiedon varastointi, säilytys, asiakirjojen luettelointi ja niin edelleen ei valitettavasti onnistu yksilöiden toimeliaisuudella.
Hän muistuttaa myös arkistoinnin tärkeydestä nykymaailmassa, jossa asioita säilötään arkistomappien sijaan pilveen ja osa poliitikkojen viesteistä on tallessa vain somejättien keskustelualustoilla.
– Digitalisaatio on hämmentävä asia. Teoriassa historian säilöminen helpottuu, käytännössä hankaloituu. Yritysten historioita kirjoittaessani olen huomannut teknologian pimeän puolen. Liikkeenjohdon pöytäkirjat muuttuvat viimeistään 2000-luvun taitteessa rutikuiviksi. Pöytäkirjan mukaan ”kokouksessa päätettiin ja todettiin yksimielisesti…” Vaikka elävien ihmisten haastatteluista selviää, että meneillään oli armottomia valtataisteluja ja juonitteluja. En tiedä, säilyvätkö sähköpostit vai menevätkö hautaan salasanojen mukana, hän pohtii.
– Toinen ongelma on muistelmakirjallisuuden tulevaisuus. Suurmiesten ja -naisten äidinkieli on tänään surkealla tolalla verrattuna 1800-1900-lukuihin. Miten he pystyvät kirjoittamaan muistelmia? Muistelmat ovat perinnäisesti tärkeä lähde kaikenmoisen menneisyyden elävöittämiseen.
Vuonna 2019 Yksityiset Keskusarkistot ry:n jäsenarkistoissa säilytettiin yli 56 hyllykilometriä arkistoaineistoa ja niihin tehtiin yhteensä 3[nbsp]756 tutkijakäyntiä ja 3[nbsp]440 tiedonhakua. Viime vuonna valtionapua myönnettiin yksityisille valtionapuarkistoille Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Svenska litteratursällskapet i Finland mukaan lukien 5,7 miljoonaa euroa.
