Japanin valtion velka on 250 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. 90 prosenttia velkakirjoista on kotimaassa. Säästäjät luottavat valtion velanmaksuun, ja lisäksi keskuspankki on aina valmis ostamaan velkakirjoja. Siksi paniikkia ei ole toistaiseksi syntynyt.
Ekonomistit pelkäävät nyt kaikkien aikojen suurinta velkojen anteeksiantoa.
The Wall Street Journal kertoi viime kuussa, että Japani harkitsee ottavansa käyttöön 50 vuoden velkakirjat.
Kun samaan aikaan Japanin keskuspankki ostaa markkinoilta valtion velkakirjamarkkinat tyhjiksi, kyse on käytännössä niin sanotusta velan monetisoinnista.
Keskuspankki ostaa uudella rahalla velat ja antaa valtion velat anteeksi vaihtamalla ne perpetuaaleihin eli ikuisen juoksuajan velkakirjoihin. 50 vuoden juoksuaika lähentelee jo perpetuaalia.
Japanin keskuspankin hallussa oli tämän vuoden helmikuussa kolmasosa kaikista maan velkakirjoista. Tämän vuoden lopussa keskuspankin hallussa arvioidaan olevan jo puolet velkakirjoista.
– Vaikuttaa aivan liian nätiltä, että keskuspankki ottaa haltuunsa kaikki velat, ja sen jälkeen antaa ne anteeksi, mutta näyttää siltä, että juuri siihen suuntaan ollaan menossa, Deutsche Bankin Aasian pääekonomisti Michael Spencer sanoo Die Weltille.
Jossain vaiheessa ihmiset menettäisivät kuitenkin luottamuksensa valuuttaan, ja ajautuisivat paniikkiin. Rahat haluttaisiin vaihtaa ulkomaisiin valuuttoihin.
IMF:n entinen pääekonomisti Olivier Blanchard varoitti jo huhtikuussa siitä, että jossain vaiheessa Japanin tilanne saattaa kääntyä deflaatiosta laukkaavaksi inflaatioksi.
Japanin keskuspankin toimet ovat muihin maailman keskuspankkeihin verrattuna äärimmäisempiä. Sama ilmiö näkyy kuitenkin lähes kaikkialla: keskuspankit kasaavat velkapaperivuoria itselleen, ja pitkät korot ovat negatiivisia.
Elliott Management -nimisen 28 miljardin dollarin hedge-rahaston johtaja Paul Singer varoitti vastikään CNBC:n haltuunsa saamassa kirjeessä sijoittajille, että velkakirjamarkkinat ovat rikki.
Singerin mukaan inflaation hallitseminen saattaa olla mahdotonta siinä vaiheessa, kun se lähtee liikkeelle. Singer kuvaa negatiivisten korkojen tilannetta ja keskuspankkien toimintaa ”suurimmaksi velkakirjakuplaksi maailmanhistoriassa”.
– Tämän tilanteen lopullinen romahdus (tai romahdusten sarja) on todennäköisesti yllättävä, yhtäkkinen, voimakas ja laaja, Singer totesi kirjeessään.
