Helsingin yliopiston taloushistorian professori Sakari Heikkisen mukaan koronakriisin talousvaikutuksia pohtineen selvitysryhmän ennustetta synkentää entisestään talouskriisin jälkeinen ”menetetty vuosikymmen”.
Työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtamaan ryhmään kuuluvat arvostetut taloustieteilijät Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Roope Uusitalo. Ryhmän raportti löytyy tästä. Se luovutettiin viime viikon perjantaina.
– Työryhmä ei piirrä V:n, ei W:n eikä U:n vaan loivan L:n muotoisen käyrän: se ennustaa Suomelle pitkähköä lamaa, joka suuruudessan vertautuisi 1990-luvun lamaan ja finanssikriisin jälkeiseen pitkään taantumaan. Kokonaistuotannon romahdus olisi hieman syvempi kuin 2009, aivan yhtä syvälle ei upottaisi kuin 1993, mutta toipuminen olisi paljon vaimeampaa 1990-luvulla, Sakari Heikkinen summaa blogissaan.
Heikkinen muistututtaa valtiovarainministeriön ennustaneen vielä viime joulukuussa runsaan prosentin vuotuista kasvua.
– Jos Vihriälän työryhmän L-käyrä muuttuu todeksi, on bkt:n määrä henkeä kohti 2024 runsaat 10 prosenttia alhaisempi kuin VM:n ennusteessa.
Sakari Heikkinen sanoo, että finanssikriisin puhjettua oli luonteavaa pyrkiä palaamaan vanhalle kasvu-uralle. Hänen mukaansa se ei kuitenkaan ole ollut realismia enää vuosiin väestön ikääntymisen vuoksi.
– Vuosi 2008 näyttää nyt kangastukselta. Vuosien 1975−2008 kasvu-uralla jatkaen bkt/asukas olisi 2024 puolet suurempi kuin Vihriälän työryhmän ennusteessa − anteeksi, hahmotelmassa. Näin paljon Suomen talouden kasvunäkymät ovat heikentyneet hyvinvointivaltion rakentamisen vuosista.
Taloushistoriallisen murroksen mittaluokka käy Heikkisen mukaan ilmi, kun tarkastellaan henkeä kohden lasketun bruttokansantuotteen määrän kehitystä 1900-luvun alusta.
– Vuoteen 2008 mennessä bkt/asukas kasvoi yli 15-kertaiseksi − tasolle, jota ei ole sen jälkeen ylitetty eikä Vihriälän työryhmän arvion mukaan tulla ylittämään lähivuosinakaan. Jos näin käy, meneillään on modernissa taloushistoriassamme ennennäkemätön pitkä pysähdys. Korkean tulotason ylängöllä toki, mutta silti. Kun Vihriälän työryhmä toteaa olevan ”kasvanut tarve saattaa julkinen talous sopusointuun kansantalouden kestokyvyn kanssa” (s. 102), ei arviota voi pitää taloushistoriallisesta näkökulmasta liioitteluna, Sakari Heikkinen summaa.
Hänen mukaansa ei ole työryhmän vika, jos raportista poimitaan vain mieluisia asioita tai jos sen arvioita ylitulkitaan äkkinäisten sopeutustoimien perustelemiseksi.
– Työryhmän arviot ja ehdotukset kannataa sulatella kokonaisuutena niitä tarkentuvan tiedon valosssa punniten, Heikkinen toteaa.
”Melkoista”
Vesa Vihriälä kiittelee Twitterissä Sakari Heikkisen arviota raportin kasvuskenaariosta asiallisen kriittiseksi.
– Toivottavasti kannustaa tutkijoita ja tutkimuslaitoksia pohtimaan ja esittämään vaihtoehtoja, Vihriälä toteaa.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju luonnehtii Heikkisen kirjoitusta puolestaan perusteelliseksi syväsukellukseksi raportin ennusteeseen. Hän viittaa alla näkyvään kuvaajaan ja päivittelee näkymää.
– Onhan tämä melkoista jos kasvu näin loppuu, Kangasharju sanoo.
EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen toteaa, että vaihtoehtojen pohdinnan lisäksi olisi mukava nähdä nyt laajempaa keskustelua siitä, onko Suomen tie jatkossa julkisten toimenpiteiden vai enemmän markkinapohjaisten ratkaisujen varassa.
– Tällä linjanvedolla on iso vaikutus yhteiskuntakehitykseen pitkällä aikavälillä.
Olipa tosiaan perusteellinen syväsukellus perusteellisen raportinne ennuste/hahmotelma-lukuun. Onhan tämä melkoista jos kasvu näin loppuu: pic.twitter.com/KprIW73fqX
— Aki Kangasharju (@AkiKangasharju) May 12, 2020
Vaihtoehtojen pohdinnan lisäksi nyt olisi mukava nähdä laajempaa keskustelua siitä, onko Suomen tie jatkossa julkisten toimenpiteiden vai enemmän markkinapohjaisten ratkaisujen varassa. Tällä linjanvedolla on iso vaikutus yhteiskuntakehitykseen pitkällä aikavälillä.
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) May 12, 2020