Eduskunnan kyselytunti alkoi perussuomalaisten Hanna Mäntylän kysymyksellä hallituksen kotihoidon tuesta tekemästä päätöksestä. Mäntylän mukaan lupaukset on petetty.
– Teillä ei ole rohkeutta myöntää suoraan sen olevan leikkaus, Hanna Mäntylä sanoi.
Kysymykseen kiirehti viittilöimään vastauspuheenvuoron pääministeri Jyrki Katainen.
– Aika moni suomalainen tietää, että Suomi on sellaisessa tilanteessa että vaikka kuinka haluaisimme, ei meillä ole varaa kasvattaa tukia. Elämme pysyvästi yli varojemme, Jyrki Katainen aloitti.
– Kotihoidon tuen muutos ei ole leikkaus. Jokainen ymmärtää, että sehän johtaa kuntapuolella päivähoitotarpeen kysymiseen. Ei sitä kukaan voi pitää leikkauksena, hän kiisti.
Hanna Mäntylä jatkoi tämän jälkeen Timo Soinin vuorokautta aiemmin aloittamaa tiukkaamista siitä, kenen idea kotihoidon tuen muutos oli.
Jyrki Katainen vastasi, että kotihoidon tuen kesto ja rahallinen arvo säilyy ennallaan.
– Ei kannata väittää sellaista mikä ei ole totta. …Hallitus ei ole koskaan perustellut tätä leikkauksena. Jos se olisi sitä, sillekin voisi olla perusteita. Mutta kun se ei ole sitä, pääministeri totesi.
Väärinymmärrystä
Keskustan ryhmäjohtaja Kimmo Tiilikainen kysyi, miksi hallitus tuo pakkotoimet ja lähtee päsmäröimään perheiden päätösvallan yli. Pääministeri vastasi – keskustajohtaja Juha Sipilälle.
– Tässä taisi olla tyyppiesimerkki siitä, mistä me kesällä Mikkelin torilla puhuimme, että politiikassa on liian paljon tahallista väärinymmärrystä, Katainen totesi Sipilälle.
– Kun keskustan ryhmäjohtaja sanoo, että minä koen ettei kotona tehtävä työ ole arvokasta, niin se on erittäin kova väite. Ja se on virheellinen väite, Katainen tylytti.
– Toivoisin, että vaikka meillä on erilaisia mielipiteitä, niin ei syötettäisi kansalaisille tahallaan vääriä ajatuksia.
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) kommentoi kuumentumista pohjalaisittain.
– Kyllä minä toivoisin että hillittäis nyt ittensä tästä meuhkaamisesta, koska nämä kaikki yksityiskohdat katsotaan, Risikko sanoi.
SDP:n Tarja Filatov esitti Jyrki Kataiselle yllätyskysymyksen: onko lapsen etu se, että myös isät olisivat enemmän kotona kotihoidon tuella.
– Tämä menee niin iholle, että mitähän tuohon uskaltaisi sanoa. Yleispätevänä vastauksena on, että ei isän vastuuta voi ulkoistaa, Jyrki Katainen vastasi.
– Varmaan aika moni isä, itseni mukaan lukien, on käyttänyt niitä vähiä isyysvapaita joita on ollut. Kyllä sillä vaikutus on. Ainakin isälle? Ja uskoisin että sitä kautta myös siihen vanhemmuuteen ja toivon mukaan lapsen kokemaan vanhemmuuteen myös, kahden tyttären isä arveli.
Jostain syystä
Seuraavassa kysymyksessä keskustan Paula Lehtomäki hiillosti hallitusta siitä, miksei sen pääkaupunkiseudulle esittämä hallinto vaaleineen käy myös muualle Suomeen.
Lehtomäen mukaan pääministeri totesi kuntavaalien alla, että hallituksessa on suuri yksimielisyys siitä, ettei pakkoliitoksiin ryhdytä.
– Hallitus ei ole päättänyt yhdenkään kunnan pakkoliitoksesta. Mutta hallitus on päättänyt, että hallitukselle tulee toimivalta tehdä myös pakkoliitoksia siinä tapauksessa, että niitä liitoksia ei muuten tapahdu. Tässä on aika iso ero, Jyrki Katainen vastasi.
Kataisen mukaan olisi ihme, jos taloustilanteen muututtua ei tarkistettaisi ”omia kiveen hakattuja totuuksia”. Hän pyysi keskustaa esittämään säästöjä.
Keskustan Tapani Töllin mukaan ”taloudellisia laskelmia tämän (pakkoliitosten) perustelemiseksi ei voi esittää”. Töllin mukaan Katainen on todennut, että ”ei saa liikaa nojautua perustuslakiin”. Katainen korjasi puhujaa jälleen.
– En ole todennäköisesti *koskaan* sanonut noin (kuten Tölli väitti). Jostakin syystä edustaja Tölli halusi kuitenkin näin sanoa, pääministeri vastasi.
Katainen pyysi uudelleen, että Mikkelin torilla sovitun mukaisesti ei ymmärrettäisi tahallaan toisia väärin. Kataisen mukaan kuntaliitoksilla haetaan talouteen tehokkuutta, turvallisuutta palvelujen tuottamiseen ja kykyä olla aluepolitiikan moottoreina.