Hiilensidonnan todentaminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi.
Erikoistutkija Helena Kahiluoto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta osoittaa yhdessä britti- ja tanskalaistutkijoiden kanssa Nature Climate Change -lehdessä julkaistussa artikkelissa, kuinka hiilensidonta maatalousmaahan voidaan todentaa nopeasti ja edullisesti.
Tutkijat esittävät, että kehitysmaiden viljelijöiden pelloilla voidaan välittömästi mitata parannettujen viljelymenetelmien hiilivaikutus vertaamalla peltoja perinteisin menetelmin viljeltyihin peltoihin.
Esimerkkejä lupaavista hiiltä sitovista viljelymenetelmistä esimerkiksi Afrikassa ovat pelto-metsäviljely, laidunnuksen rajoittaminen ja lannan hiilen palautus peltoon korvaamalla lannan poltto aurinkosähköllä.
– Modernia tietotekniikkaa hyödyntävää monitorointiohjelmaa ehdotetaan juuri ensimmäisiä askeleitaan ottavan YK:n vihreän ilmastorahaston rahoittamaksi ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön hallinnoimaksi, Helena Kahiluoto kertoo tiedotteessaan.
Maailmanlaajuiseen teknologian ja elintapojen muutokseen kannustava hiilikauppa teollistuneen ja kehittyvän maailman välillä voidaan tutkijoiden mukaan nähdä yhdeksi harvoista mahdollisuuksista pitää ilmaston muuttuminen vielä jotakuinkin turvallisissa rajoissa.
Kallis ja hidas hiilensidonnan todentaminen on kuitenkin tähän asti estänyt kehitysmaiden viljelijäyhteisöille osoitetut hiilimaksut. Sekä myyjillä että ostajilla pitäisi yleisemminkin olla vaivaton pääsy hiilimarkkinoille.
Tutkijat ehdottavat, että YK:n vihreästä ilmastorahastosta luotaisiin malli, jossa laajat kansalaispiirit otettaisiin mukaan hiilikaupan päätöksentekoon ja toteutukseen.
Ilmastonmuutos nähdään suurena uhkana kehitysmaissa, sillä se pilaa peltomaata ja lisää näin aliravitsemusta. Jo neljännes maan pinta-alasta ja viidennes peltomaasta on pilaantumassa – etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Ruoan tarpeen on arvioitu kaksinkertaistuvan vuosisadan puoliväliin mennessä maailman väestön ja lihankulutuksen kasvaessa.
Tutkimusartikkelin mukaan siirtyminen uusiin, tehokkaasti hiiltä sitoviin viljelykäytäntöihin edistäisi merkittävästi ruokaturvaa ja hillitsisi ilmastonmuutosta. Maan tuottavuuden paraneminen pienentäisi myös painetta viljelyalan laajentumiseen metsien hiilivarastojen kustannuksella.