Maavoimien esikunnassa valmistellaan Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan paraikaa joukko-osastoille ohjeita siitä, kuinka varusmiehiä voitaisiin käyttää mahdollisen yllätyshyökkäyksen torjuntaan. Nykyisin vain kantahenkilökunta päivystää yllätysiskun varalta. Lehden tietoja ei ole vahvistettu eikä kiistetty pääesikunnasta.
Puolustusvoimien valmiuspäällikkö, prikaatikenraali Markku Myllykangas sanoo, ettei varusmiespalvelukseen tule muutoksia.
Millään mitä teemme ei ole vaikutusta varusmiesten lomiin. Lomia ei pala, Myllykangas sanoo.
Hän kuitenkin korostaa, ettei valmiuteen liittyviä asioita voida kommentoida
Varusmiesten käyttö esimerkiksi yllätyshyökkäyksen torjunnassa on Helsingin Sanomien mukaan herkkä aihe. Varusmiesten sotilaskoulutus on vielä kesken.
Epätietoisuutta on ollut muun muassa siitä, saako varusmiehille lain mukaan edes antaa vaarallisia tehtäviä.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on pyytänyt oikeuskanslerin lausuntoa siitä, estääkö lainsäädäntö varusmiesten käytön joustavan valmiuden kohottamisen.
Tammikuussa päivätyn oikeuskansleri Jaakko Jonkan lausunnon mukaan varusmiesten käytölle ei ole lähtökohtaisia oikeudellisia rajoitteita.
”Ilmeisesti jossain vaiheessa on syntynyt tulkintaepäselvyys, kun lakia on viimeksi muutettu. Siinä on mennyt sekaisin puurot ja vellit eli maanpuolustus- ja virka-aputehtävät”, Jussi Niinistö kommentoi.
Niinistön mukaan virka-apua koskevaan pykälään kirjoitettiin rajoituksia, Kun asevelvollisuuslakia viimeksi uudistettiin. Niiden mukaan varusmiehiä ei virka-apua annettaessa saa käyttää vaarallisiin tehtäviin, kuten räjähteiden raivaamiseen tai aseellista voimankäyttöä edellyttäviin tehtäviin.
Niinistö tulkitsee, ettei varusmiesten käytölle sodan ajan tehtävässä tai maan puolustamisessa ole estettä.
Varusmiehien käyttö yllätyshyökkäyksen torjunnassa on puolustusministerin mukaan puhtaasti puolustusvoimien asia.
Niinistö ei myöskään suostu arvioimaan, missä vaiheessa koulutusta varusmiehet voitaisiin lähettää sotaan.
Puolustusvoimat tekee omat arvionsa. Riittävä koulutus pitää olla. Se vaihtelee koulutushaaroittain, hän toteaa.