– Monessa maassa on luotu erillinen vapautuvien vankien jälkihuoltojärjestelmä, mutta meillä Suomessa kuntien peruspalveluiden on ajateltu riittävän, eikä millään organisaatiolla ole vastuuta kokonaistilanteesta. Kuntoutustoimet vankilassa jäävät helposti tuloksettomiksi, jos kuntoutus ei jatku vapaudessa, Henriksson sanoi puhuessaan tiistaina Vaasan vankilan 150-vuotisjuhlissa.
Henrikssonin mukaan vankien hallittu ja tuettu vapautuminen lisää yhteiskunnan turvallisuutta. Hän pitää nykyistä palvelujen järjestämis- ja kustannustenjakovastuuta valtion ja kuntien välillä periaatteessa toimivana, mutta käytännön yhteistyötä tulisi vielä kehittää ja ulkopuolisten palvelujen käyttöä lisätä.
– Ulkopuolisten toimijoiden mukaantulo entistä varhaisemmassa vaiheessa on tärkeää, jotta vankilassa aloitettu kuntoutus jatkuisi keskeytyksettä myös siviilissä. Valvotun koevapauden käyttöä tulee edelleen lisätä. Selvitykset osoittavat, että uusintarikollisuuden riski on silloin selvästi pienempi kuin suoraan vankilasta vapauduttaessa, hän sanoi.
Henriksson painotti, että myös tiukentuvassa valtiontaloudellisessa tilanteessa yhteistyötä niin Rikosseuraamuslaitoksen sisällä kuin kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken on mahdollista kehittää ja tiivistää. Esimerkiksi vapauttamissuunnitelmien teossa ja sisällössä on ministerin mukaan edelleen liian suuria eroja eri yksiköissä.