Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen käsittelee julkaisussaan X-viestipalvelussa Ukrainan rauhanneuvotteluja, Euroopan turvallisuusjärjestystä ja Venäjän aiempia vaatimuksia Natolle. Hän pohtii myös sitä, mitä mahdolliset neuvottelut Euroopan turvallisuusjärjestyksestä voisivat tarkoittaa Suomen kannalta.
– Meidän kannattaa nyt muistella, mitä Venäjä vaati Natolta joulukuussa 2021.
Vanhanen kertoo Putinin sanoneen, että Ukrainan rauhanneuvotteluissa halutaan käsitellä myös Euroopan turvallisuusjärjestystä.
– Presidentti Vladimir Putin kertoi tällä viikolla, että Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoff haluaa käsitellä Ukrainan rauhanneuvotteluissa myös koko Euroopan turvallisuusjärjestystä.
Vanhasen mukaan tiedolla voi olla merkitystä myös Suomen kannalta, jos se pitää paikkansa.
Venäjän joulukuussa 2021 esittämät vaatimukset koskivat Naton laajentumista, liittokunnan sotilaallista toimintaa Itä-Euroopassa sekä joukkojen ja asejärjestelmien sijoittamista.
– Joulukuussa 2021 Venäjä esitti Yhdysvalloille ja Natolle vaatimukset, joiden tarkoituksena oli muuttaa Euroopan turvallisuusjärjestystä perusteellisesti. Venäjä vaati Naton laajentumisen pysäyttämistä, liittokunnan sotilaallisen toiminnan rajoittamista Itä-Euroopassa sekä Naton joukkojen ja asejärjestelmien sijoittamisen palauttamista pitkälti vuoden 1997 tilanteeseen.
Vanhanen kuvaa vaatimusten tavoitteita suhteessa Naton puolustukseen ja Venäjän naapurimaihin.
– Käytännössä Venäjä halusi rajoittaa Naton kykyä puolustaa itäisiä jäsenmaitaan ja saada vaikutusvaltaa naapurimaidensa turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin.
Vanhanen pohtii, voiko Venäjä pyrkiä esittämään samat vaatimukset uudelleen.
Suomi on vuoden 2021 jälkeen liittynyt Natoon, ja liittolaisyhteistyö on osa maan puolustussuunnittelua.
– Suomen kannalta kysymys on erityisen tärkeä, sillä turvallisuuspoliittinen asemamme on muuttunut vuoden 2021 jälkeen. Olemme nyt Naton jäsen ja puolustuksemme suunnittelussa korostuu aiempaa enemmän yhteistyö liittolaisten kanssa.
Vanhanen käsittelee myös mahdollisten sotilaallisten rajoitusten vaikutuksia Pohjois-Euroopassa.
– Jos Venäjä pyrkisi rajoittamaan esimerkiksi Naton joukkojen, ilmatorjunnan, ohjusjärjestelmien tai muun sotilaallisen infrastruktuurin sijoittamista Pohjois-Eurooppaan, seuraukset voisivat ulottua suoraan Suomen turvallisuuteen.
Hän luettelee esimerkkejä siitä, mihin rajoitukset voisivat vaikuttaa Suomen ja Naton puolustuksessa.
– Kyse olisi esimerkiksi siitä, kuinka nopeasti liittolaisjoukkoja voitaisiin tuoda Suomeen kriisitilanteessa, millaisia asejärjestelmiä alueellemme voitaisiin sijoittaa ja kuinka Nato voisi järjestää Itämeren alueen yhteisen puolustuksen.
Vanhanen muistuttaa Suomen omasta päätösvallasta puolustuksessaan ja käsittelee Yhdysvaltojen mahdollisten myönnytysten vaikutuksia Naton yhteiseen puolustukseen.
– Vaikka Suomi päättää itse puolustuksestaan, Yhdysvaltojen mahdolliset myönnytykset Venäjälle voisivat vaikeuttaa liittokunnan yhteisen puolustuksen toteuttamista. Eikä tällaisista järjestelyistä voida tehdä muita Nato-maita sitovia päätöksiä niiden puolesta.
Yhdysvaltojen kannasta ei Vanhasen mukaan ole vielä varmuutta, eikä Putinin lausunto yksin tarkoita, että Yhdysvallat olisi hyväksymässä Venäjän vaatimukset.
– Emme vielä tiedä, mitä Yhdysvallat on valmis Venäjän kanssa käsittelemään. Pelkkä Putinin lausunto ei tarkoita, että amerikkalaiset olisivat hyväksymässä Venäjän vaatimuksia.
Vanhanen muistuttaa, että Venäjän tavoitteet ovat koskeneet myös Ukrainan ulkopuolista Euroopan turvallisuusjärjestystä.
– Silti tässä on syytä olla valppaana. Venäjän tavoitteet eivät ole rajoittuneet Ukrainan alueisiin, vaan se on pyrkinyt laajemminkin muuttamaan Euroopan turvallisuusjärjestystä omaksi edukseen.
Vanhanen korostaa Ukrainan rauhan ja Euroopan turvallisuuden yhteensovittamista.
Hänen mukaansa Ukrainaan tarvitaan rauha, mutta samalla on varmistettava, ettei rauhan hinnaksi muodostu Naton puolustuskyvyn heikentäminen tai Venäjän vaikutusvallan kasvattaminen muualla Euroopassa.
– Suomen turvallisuudesta ei pidä tulla osa Ukrainan rauhan hintaa, hän linjaa.