Henna Virkkunen on huolissaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomessa käytettyjen panostusten hiipumisesta.
– Suomi on vielä maailman kärkisijoilla, mutta suunta on ollut laskeva jo vuosia. Kun samaan aikaan myös investointien taso Suomessa on pudonnut, on yhtälö tulevaisuuden kannalta vaativa, Virkkunen arvioi tiedotteessaan. Hän puhui aiheesta Keski-Suomen maakuntaseminaarissa perjantaina.
Virkkunen muistuttaa, että vuosina 2011–2014 yritykset ovat leikanneet tutkimus- ja kehittämismenoistaan reaalisesti yli 18 prosenttia. T&K-menojen osuus bruttokansantuotteesta oli toissa vuonna vain 3,17 prosenttia, kun tavoitteena olisi neljä prosenttia vuonna 2020 EU:n kilpailukykytavoitteiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttaminen näyttää Virkkusen mielestä vaikealta.
– Valopilkkuna on nyt pk-yritysten terhakoituminen. Samalla ajanjaksolla kun suuryritykset ovat leikanneet rankalla kädellä T&K-menojaan, pienet alle 50 hengen yritykset ovat onnistuneet kasvattamaan omaa panostaan 14 prosentilla. Erityisesti palveluala on lähtenyt satsaamaan tulevaisuuteen, Virkkunen kertoo.
Koska myös julkisesta tutkimusrahoituksesta on jouduttu leikkaamaan, on Virkkusen mukaan entistä tärkeämpää tiivistää yliopistojen, yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä. Eurooppalaista tutkimusrahoitusta on jaossa, mutta hänen mukaansa kisa on kovaa.
– EU:n 80 miljardin Horisontti2020-tutkimusohjelmassa on korvamerkittyä rahaa paitsi huippututkimukseen, myös pk-yritysten tarpeisiin, hän muistuttaa.
Virkkusta huolestuttaa suomalaisten yritysten jääminen jälkeen investoinneissa digitalisaatioon, automatisaatioon ja robotiikkaan. Hänen mukaansa esimerkiksi Ruotsissa investoidaan moninkertaisesti Suomeen verrattuna.
– On todellinen vaara, että suomalaisten yritysten kilpailukyky rapautuu luultua nopeammin eikä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin tartuta, jos investointeihin ei saada vauhtia. Osaamista meillä on, nyt tarvitaan rohkeutta ja asennetta hakea uutta suuntaa”, Virkkunen toteaa.