Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) toteaa mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa, että Suomi on yhtenä harvoista EU-maista onnistunut laskemaan maantieliikenteensä hiilidioksidipäästöjä vuoden 1990 tasoa alemmas. Meppi vaatii lisätoimia, sillä maantieliikenteen osuus kokonaispäästöistä on kuitenkin yli 70 prosenttia.
– Se (maantieliikenne) on sektori, josta EU ja Suomi voivat itse suoraan päättää. Meri- ja lentoliikenteeseen globaaleina aloina puolestaan on saatava aikaan nykyistä tiukempia kansainvälisiä sopimuksia, Virkkunen vaatii.
Maantieliikenteen päästöihin aiotaan Euroopassa vaikuttaa tiukentamalla uusien autojen hiilidioksidipäästönormeja merkittävästi. Neuvottelut uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen 30-40 prosentin vähennyksestä vuoteen 2030 mennessä ovat loppusuoralla. Myös raskaan liikenteen ajoneuvoille aiotaan asettaa vastaavia rajoja.
Henna Virkkusen mukaan päästömittauksissa ongelmana on se, ettei niissä oteta huomioon ”pakoputken päästä” tulevien päästöjen lisäksi käytetyn polttoaineen energiantuotannon elinkaarta. Meppi kertoo ajaneensa Euroopan parlamentissa uudenlaista laskentamallia, jossa koko elinkaari otettaisi huomioon.
– Nykyinen menetelmä ei ole teknologianeutraali vaan suosii vahvasti sähköautoja. Liikenteen sähköistäminen on järkevää ja voi edetä nopeasti erityisesti kaupunkioloissa. Kuitenkin myös sähköautoissa on varmistettava tuotannon kestävyys. Vielä lähivuodet Eurooppa on akkutuotannon osalta täysin riippuvainen tuontitavarasta. Erityisesti akkumetallien louhinta on maailmalla kyseenalaisella pohjalla, Virkkunen kirjoittaa.
Mepin mukaan Suomi voisi olla avainasemassa kokonaan eurooppalaisen akkuteollisuuden luomisessa, sillä Suomi on ainoita maita, jonka maaperästä löytyvät kaikki kaikki akkumetallit.
– Olemme yhdessä Ruotsin kanssa EU:n ylivoimaisia ykkösiä liikenteen uusiutuvien biopolttoaineiden käytössä, ja ympäristövastuullisen akkutuotannon kehittäminen olisi tälle vahva jatko.