Henna Virkkunen arvioi, että Iso-Britannian EU-ero tarjoaa mahdollisuuden uudistaa unionin budjettia, vaikka se jättääkin talousarvioon miljardien aukon.
– Nykyisin jäsenmaat kierrättävät aluekehitystukiin ja maatalouteen yli 70 prosenttia unionin budjetista, vaikka eurooppalaista lisäarvoa saataisiin kasvatettua paremmin muun muassa turvallisuuden ja puolustuksen, tieteen ja rajat ylittävien infrastruktuurihankkeiden avulla, Virkkunen toteaa tiedotteessaan.
Neuvottelut Euroopan unionin budjetin uudistamisesta ovat käynnistymässä. Komissio esitteli kuluvalla viikolla keskustelun pohjaksi viisi mahdollista mallia budjettikäytännön uudistamiseksi. Euroopan parlamentti keskustelee asiasta ensi viikolla täysistunnossa Strasbourgissa.
– Jos uusiin painopisteisiin kuten muuttoliikkeen hallintaan tai puolustusyhteistyöhön halutaan lisätä rahoitusta jäsenmaksuja kasvattamatta, on selvää, että leikkuriin joutuvat maataloustuet ja koheesiovarat. Tämä on järkevää politiikkaa myös Suomen kannalta, Virkkunen huomauttaa.
Virkkunen kertoo tukevansa muun muassa Saksan esittämää ajatusta siitä, että Euroopan unionin perusarvojen kunnioittaminen on tulevalla budjettikaudella yksi rahoituskriteeri.
– Lehdistön vapaus, oikeusvaltioperiaatteen sekä vapauden, kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistäminen on kirjattu EU:n päätavoitteeksi. Näitä vaadimme myös jäseniksi halajavilta, mutta keinot ovat vähissä kun rikkomuksia tapahtuu jäsenmaissa, Virkkunen toteaa.
Puolan ja Unkarin tilanne on hänen mielestään erityisen huolestuttava. Molempien epäillään rikkoneen oikeusvaltioperiaatteita kaventaessaan muun muassa lehdistönvapautta ja rajoittaessaan tuomioistuinlaitoksen toimintaa. Lopulta oikeusvaltiomekanismi voi johtaa tilapäiseen äänioikeuden menettämiseen neuvostossa.
– Sanktio ei ole riittävä. Koheesiovarojen jäädyttäminen olisi nopea ja tehokas toimi, Virkkunen arvioi.