– EU:n puutteellisen ulkorajavalvonnan ja turvapaikanhakijoiden rekisteröinnin voivat laittaa kuntoon vain EU:n jäsenmaat itse. Päätöksiä ja suosituksia on tehty kymmenittäin, mutta toimeenpano jäsenmaissa ontuu pahasti, Henna Virkkunen moittii.
Suurin paine on juuri Egeanmeren rannikolla Kreikassa. Sen yli Eurooppaan tuli viime vuonna yli 860 000 turvapaikanhakijaa.
Virkkunen muistuttaa, että myös Turkki itse on kovilla pakolaistilanteen kanssa.
– Maahan on tullut Syyrian sodan myötä yli 2,5 miljoonaa turvapaikanhakijaa. Valtaosa pakolaisista elää pakolaisleirien ulkopuolella ja humanitaarinen tilanne on erittäin huolestuttava. EU:n alueelle suuntaama taloudellinen tuki on välttämätöntä, hän sanoo.
Virkkunen painottaa, että EU:n on saatava nyt nopeasti ulkorajojen valvonta hallintaan eli hotspot-järjestelmä ja turvapaikanhakijoiden tunnistaminen täysimääräisesti käyttöön.
– Muutoin koko Schengen-järjestelmä ja kansalaisten vapaa liikkuvuus on joutumassa vaakalaudalle. Kyseessä on yksi EU:n tärkeimmistä peruspilareista. Siitä ei pidä luopua.
Hän huomauttaa, että päivittäin 1,7 miljoonaa työntekijää ylittää EU:n sisärajat, ja EU-alueella vapaasti liikkuvan tavaraliikenteen arvo on 2800 miljardia euroa vuodessa.
– Schengen-järjestelmästä luopuminen ja sisärajatarkastusten palauttaminen ei ratkaisisi itse muuttoliikekriisiä, vaan lisäisi vain kustannuksia ja byrokratiaa. Kustannusvaikutukseksi on arvioitu jopa 5-18 miljardia euroa vuodessa, Virkkunen toteaa.