Valtiovarainministeriö lähetti kesäkuun lopussa lausuntokierrokselle luonnoksen perintö- ja lahjaverolakia koskevasta lakiesityksestä, jonka mukaan henkivakuutuskorvausten verotusta kiristettäisiin.
Tällä hetkellä henkivakuutuskorvaukset ovat laissa määritellyille lähiomaisille pääsääntöisesti perintöverosta vapaita35 000 euroon asti.
Finanssialan keskusliitto FK:n mukaan riskihenkivakuutuksilla on suuri taloudellinen merkitys etenkin sellaisille perheille, joiden tilanne ei ole mahdollistanut säästöjen kerryttämistä.
– Kuolemantapauskorvaus on tarkoitettu korvaamaan sitä nettotulojen menetystä, minkä eteen perhe joutuu perheenelättäjän kuollessa joko sairauden takia tai tapaturmaisesti. Perheenhuoltajan kuolema voi aiheuttaa perheen taloudellisen tilanteen niin merkittävän huononemisen, ettei lakisääteinen sosiaaliturva riitä läheskään paikkaamaan sitä, FK toteaa lausunnossaan.
Niin ikään FK huomauttaa, että veronkiristysesitys ei tue ajatusta, jossa kansalaisia kannustettaisiin itse varautumaan erilaisiin ikäviin tilanteisiin elämässä.
Veronkiristys vaikuttaisi myös kaikkiin suomalaisiin työntekijöihin työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kautta. Kiristys osuisi erityisesti pienituloisiin palkansaajiin.
Ryhmähenkivakuutuksen kustannuksista vastaa tällä hetkellä työmarkkinasopimusten perusteella yksinomaan työnantaja. Mikäli korvauksen summat halutaan verollepanon jälkeen pitää entisellään, nousee työnantajan vakuutusmaksun määrä vastaavasti.
Riskihenkivakuutus sosiaalipoliittisesti perusteltu
Reilu kolmannes suomalaisista on ottanut vapaaehtoisen henkivakuutuksen. Vuosittain kuolee noin 10 000 työikäistä. Etenkin perheitä, joilla on isoja asunto- ja yritysluottoja, tulisi kannustaa turvaamaan taloutensa itse kustantamallaan riskihenkivakuutuksella.
– Näin vältetään yhteiskunnan tukeen turvautuminen, eikä kuolemantapauksen vuoksi tarvitse realisoida perheen asuntoa tai esimerkiksi sukulaisten panttaamaa omaisuutta, FK toteaa.
FK huomauttaa, että riskihenkivakuutus on sosiaalipoliittisesti perusteltu vakuutusmuoto, johon ei liity mitään varallisuudensiirron elementtejä.
– Vakuutustoimintaan liittyvät sosiaaliset syyt olivat perusteena verottoman vapaaosan määrittelylle vuonna 1995, jolloin aiemmin täysin verovapaat korvaukset saatettiin osittain veronalaisiksi. Kuolemantapauskorvausten osittainen verovapaus on edelleen perusteltu veromalli. Nyt kaavaillun verotuksen kiristämisen sijaan on harkittava keinoja saada ihmiset vakuuttamaan itsensä taloudellisten katastrofien varalle nykyistä paremmin, FK toteaa
Perintö- ja lahjaverotusta on tarkoitus keventää 60 miljoonalla eurolla ja keinoksi paikata tätä verokertymän heikennystä esitetään vakuutuskorvausten verotuksen kiristämistä, mistä arvioidaan saatavan 20 miljoonaa euroa lisää verotuloja.
FK:n oudoksuu, että ”ehdotuksen mukaisten veronkevennysten, jotka painottuvat ensimmäisen veroluokan lahjaveroasteikon ylimpiin portaisiin, ainoaksi rahoitustavaksi esitetään vakuutusturvastaan huolehtineiden perheiden verotuksen kiristämistä”.