Koronan aiheuttama Helsinki-Vantaan lentoaseman ja sitä ympäröivän logistiikkakeskittymän kriisitilanne edellyttää hallitukselta merkittävää hätärahoitusta. Suomen kilpailukyvyn kannalta ratkaisevan tärkeät toiminnot ovat uhattuina, ja oheiskärsijänä on myös Vantaan kaupunki, toteaa Uudenmaan liitto.
– Irtisanomis- ja lomautusuutiset maakunnista ovat saaneet paljon huomiota mediassa, ja hallituskin on ottanut kantaa yksittäistapauksiin. Helsinki-Vantaan tilanne on jäänyt liian vähälle huomiolle, vaikka kyse on suurimmasta yksittäisestä työvoimaa kohdanneesta kriisistä Suomessa, toteaa aluekehittämisen johtaja Juha Eskelinen Uudenmaan liitosta.
Pelkästään lentokenttäalueella on noin 15[nbsp]000 työpaikkaa ja välillisesti kriisi koskettaa jopa 30[nbsp]000 työntekijää.
Suurin lento-operoija Finnair on vähentämässä tuhat henkeä sekä lomauttamassa suuren määrän henkilöstöään. Myös muun muassa maahuolintayhtiö SwissPort Finland irtisanoo 700 henkeä. Finavian koko henkilöstö lomautettiin keväällä määräajaksi. Kesäkuussa Finavia päätti uusista lomautuksista, jotka aloitetaan syksyllä.
– Koronan elvytysrahoitus on suunnattava sinne, missä ongelmat ovat kaikkein suurimmat, ja missä voidaan varmistaa koko Suomen nopea elpyminen pandemian jälkeisenä aikana. Tämä puoltaa tukea koko lentoaseman logistiikkakeskittymälle, sanoo Eskelinen.
Matkustusrajoitukset tuovat epävarmuutta lentoliikenteen elpymiseen. Arvioiden mukaan matkustajamäärien palautuminen vuoden 2019 tasolle kestää useamman vuoden.
– Helsinki-Vantaan kentän tulevaisuudessa on kyse koko maamme matkailuelinkeinosta. Nyt on ajankohtaista varmistaa, että kansainvälinen liikenteen solmukohtamme on jatkossakin maailman ympäristöystävällisin, toimivin ja turvallisin – myös pandemianäkökulmasta, Eskelinen sanoo.