FinEst Link -projekti julkisti Helsinki–Tallinna-rautatietunnelin selvityshankkeen tulokset Tallinnassa keskiviikkona. Selvityksen mukaan tunneliyhteys toisi laajamittaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä alueen kaupungeille ja valtioille sekä koko Euroopalle.
– Yhdessä Rail Baltica -rautatiehankkeen ja Jäämeren radan kanssa Helsinki–Tallinna-tunneli yhdistäisi toteutuessaan arktisen alueen Suomen kautta Euroopan ytimeen. Tunneli voisi siis olla merkittävä hanke koko Suomen ja Euroopan, ei vain Helsingin ja Tallinnan kannalta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.)
Berner osallistui julkaisutilaisuudessa päättäjien ja projektikumppaneiden paneeliin yhdessä muun muassa Viron liikenneministerin Kadri Simsonin ja Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) kanssa.
Berner korostaa arktisen alueen merkityksen kasvamista sekä pohjoismaiden että EU:n näkökulmasta. Toimivat liikenne- ja viestintäyhteydet ovat puolestaan edellytys arktisen alueen kestävälle kehittymiselle ja kasvulle, Berner toteaa.
Kevään aikana on tarkoitus arvioida selvityksen tuloksia yksityiskohtaisemmin ja miettiä muun muassa miten mahdollinen jatkotyö toteutettaisiin ja rahoitettaisiin.
– Helsinki ja Tallinna ovat kumpikin kansantalouksiensa vetureita, joiden menestys säteilee koko maahan. Kaupunkien vahvasti integroituneiden työmarkkinoiden myötä Helsingin satamasta on kasvanut matkustajamäärältään maailman suurin. Liikenneyhteyksien sujuvuus on edellytys kaksoiskaupunkikehityksen jatkumiselle tulevaisuudessa. Tunnelivaihtoehdon perusteellinen selvittäminen on tässä tilanteessa luontevaa, sanoo Jan Vapaavuori.
Hintalappu 16 miljardia
Tunnelin kustannuksiksi on laskettu 13–20 miljardia euroa. Projektin laskelmissa käytetään 16 miljardin hinta-arviota. Siihen sisältyvät tunnelin suunnittelu ja rakentaminen sekä terminaalit, ratayhteydet ja varikot. Arvio ei sisällä junakalustoa.
Tunnelihanke on mahdollista toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallilla, jossa yksityinen sektori rahoittaa tunnelin rakentamisen. EU-rahoitusta tarvitaan 40 prosenttia kustannuksista.
Selvityksen mukaan tunnelin avaamisen jälkeen junien lipputulot ja käyttömaksut kattavat vuosittaiset liikennöinti- ja kunnossapitokustannukset. Tästä huolimatta junien liikennöinnistä vastaava yhtiö tarvitsee myös tukirahoitusta. Suomen ja Viron tukirahoitus on vuosittain yhteensä 280 miljoonaa euroa 40 vuoden ajan.
Rakentaminen voisi käynnistyä suunnitteluvaiheen jälkeen vuonna 2025 ja valmista olisi luvassa 15 vuodessa. Tunneli olisi siis matkustajien ja rahtiliikenteen käytössä vuonna 2040.
Tallinnaan puolessa tunnissa
Selvityshanke lähtee oletuksesta, että henkilöjunat kulkevat ruuhka-aikaan 20 minuutin välein 200 kilometrin tuntinopeudella. Matka-aika on puoli tuntia ja yhdensuuntainen kertalippu maksaa 18 euroa. Sarjalipun ostaja matkustaa 15 euron kertahintaan ja kuukausilipun hinta on 480 euroa. Vuorokauden aikana kaupunkien välillä liikennöi noin 40 henkilöjunaa.
Autojunia, rekkajunia ja rahtia kuljettavia junia liikennöisi yhteensä noin 30 vuorokaudessa. Näiden matkavauhti olisi 120–160 kilometriä tunnissa. Henkilöauton kuljettaminen autojunassa maksaisi 70 euroa.
Selvityksessä esitetään rakennettavaksi kaksi junatunnelia ja niiden väliin erillinen huoltotunneli. Syvimmillään tunneli kulkee 215 metriä merenpinnan alapuolella. Asemille rakennetaan tavarajunia varten ohitusraiteet. Tunnelin huoltotyöt hoidettaisiin öiseen aikaan.
Yhdistää lentokentät
Selvityksessä päädyttiin tunnelilinjaukseen, joka kulkee Helsinki-Vantaan lentokentältä Tallinnan Ülemisteen. Suomen päässä on kolme maanalaista henkilöliikenneasemaa: Helsingin keskusta, Pasila ja pääteasemana Helsinki-Vantaan lentokenttä.
Tavaraterminaalit ja varikot sijoittuvat lentokentän lentomelualueelle ja ne palvelevat koko maan tavaraliikennettä.
– Suunnitellut Kehä 4 ja Lentorata tarjoavat hyvät liikenneyhteydet useaan logistiikkaterminaaliin sekä valtakunnan liikennejärjestelmään. Yhteysraiteella Hanko–Hyvinkää-radalle saadaan toimiva yhteys koko Suomeen, selvityksessä kaavaillaan.
Tallinnassa tunneli päättyy lentokentän tuntumaan Ülemisteen, noin kolmen kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Ülemistestä on hiljattain avattu uusi raitiovaunuyhteys Vanhaan kaupunkiin, ja Ülemiste on Rail Baltican pääteasema.
Terminaalit ja varikot sijoittuvat myös Virossa lentokentän melualueelle ja lähelle logistiikkaterminaaleja. Rail Baltican kautta on suora yhteys Muugan terminaaliin, joka on Viron suurin rahtisatama.
Tunnelin raiteet rakennetaan eurooppalaisella raideleveydellä, joka on 89 millimetriä suomalaisia kapeampi. Pasilan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välisellä tunneliosuudella on käytössä molemmat raideleveydet.
Maailman pisin rautatietunneli
Helsinki–Tallinna-tunnelin linjaus on 103 kilometriä pitkä eli kyseessä on maailman pisin merenalainen rautatietunneli.
Projektilaskelmien mukaan tunnelissa matkustaa vuosittain 12,5 miljoonaa henkeä ja lisäksi laivalla matkustajia on 10,5 miljoonaa. Nykyisellään kahden tunnin laivamatkan Helsingin ja Tallinnan välin tekee vuosittain noin yhdeksän miljoonaa henkeä.
Myös rahdin määrään ennustetaan merkittävää kasvua. Laskelmien mukaan vuonna 2050 sekä tunnelissa että lautoilla kulkisi neljä miljoonaa tonnia rahtia eli yhteensä 8 miljoonaa tonnia. Viime vuonna meritse kulkevan rahdin määrä oli noin 3,8 miljoonaa tonnia.
Matkustaja- ja rahtivolyymien ennustetaan siis kaksin-, jopa kolminkertaistuvan tunnelin myötä seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana. Vaikka tunnelin toteutuisi, myös laivaliikenteeseen on tulossa lisäystä.
Pääkaupunkiseudun ja Tallinnan alueella asuu yhteensä noin kaksi miljoonaa asukasta, joten yhdessä alue muodostaa keskikokoisen eurooppalaisen metropolin.
FinEst Link -projekti on EU:n Interreg Central Baltic –ohjelman rahoittama selvityshanke. Hanketta on koordinoinut Uudenmaan liitto.