– Helsinki on saanut kaupungeista monin tavoin painavimmat osumat korona-aikana, kirjoittavat Timo Aro ja Rasmus Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n blogissa. Huhtikuun 2020 ja kesäkuun 2021 välisenä aikana Helsinki on kärsinyt yhteensä noin 4 200 henkilöä muuttotappiota kuntien välisestä nettomuutosta.
Asiantuntijoiden mukaan Helsingin pandemian aikana kärsimä maan sisäinen muuttotappio on merkittävä verrattuna aiempaan kehitykseen. Toisaalta he muistuttavat, ettei Helsingin muuttotappio kerro kaupungistumisen päättymisestä.
– Helsingin vuodosta hyötyvät ylivoimaisesti eniten Helsingin seudun muut kunnat ja lähialue. Helsingin muuttotappiosta leijonanosa vuotaa erityisesti Vantaalle ja Espooseen. Huhut kaupungistumisen päättymisestä ovat myös vahvasti liioiteltuja ja ennenaikaisia, sillä suurten kaupunkien ja kaupunkialueiden kasvu on jatkunut koko korona-ajan koko maassa juurikin Helsinkiä lukuun ottamatta.
– Helsingin muuttotappioiden tärkein selittäjä on Helsingin seudun muiden kuntien vetovoima, ja aivan erityisesti Vantaan ja Espoon Helsingin näkökulmasta. Helsingin muuttotappiot muille seudun kunnille ovat kohonneet jo noin -6 400 henkilöön korona-aikana. Muille Suomen kunnille tai seudulle kärsityt muuttotappiot ovat volyyminäkökulmasta vähäiset ja käytännössä merkityksettömät.
Kehitys asuntomarkkinoilla näyttää kirjoittajien mukaan ristiriitaiselta väestömuutosten kanssa.
– Helsinki on kärsinyt muuttotappioista korona-aikana, mutta samalla asuntojen neliöhinnat ovat nousseet ja asuntokauppa on käynyt ennätysvilkkaasti. Asuntomarkkinat ovat reagoineet väestönkehityksen muutoksiin oletusten vastaisesti hintatasoa nostavasti.