Valtionvarainministeriön budjettiehdotuksen toteutuminen merkitsisi Helsingin yliopistolle vain noin 2 miljoonan euron vuotuista lisäystä perusrahoitukseen, kirjoittaa Helsingin yliopiston hallintojohtaja Esa Hämäläinen yliopiston verkkosivuilla.
– Investoinnit korkeakoulutukseen on syytä aloittaa heti, jos talous- ja työllisyysvaikutuksia halutaan saada aikaan. Nyt suunta on ollut pikemminkin kurjistava: korkeakoulusektorilta leikattiin rahoitusta vuosien 2016-2019 aikana siten, että yhteensä menetykset ovat yli miljardin indeksijäädytyksineen. Tämä johtaa siihen, että korkeakouluilla on vuonna 2020 rahaa yli 400 miljoonaa euroa vähemmän käytössä per vuosi kuin oli vuonna 2015, hallintojohtaja Esa Hämäläinen selvittää.
Helsingin yliopistolta on leikattu yhteensä lähes 300 miljoonaa euroa indeksijäädytyksineen, joten yliopistolla on ensi vuonna lähes 100 miljoona euroa vähemmän rahaa per vuosi kuin oli vuonna 2015.
Hallitusohjelmaneuvotteluiden jälkeen yliopistoille luvattiin lisärahaa perusrahoitukseen 40 miljoonaa euroa vuodessa, mikä merkitsee noin yhdeksän miljoonaa euron lisäystä Helsingin yliopistolle. Helpotusta oli luvassa noin 8-9 prosenttia suhteessa tehtyihin leikkauksiin.
– Yhdeksän miljoonan euron vuotuinen tasokorotus mahdollistaisi Helsingin yliopistolle toiminnan jatkamisen nykyisen laajuisena kuitenkin niin, että käynnissä oleva säästöohjelma toteutetaan loppuun, hallintojohtaja kertoo.
Rahaministeriön budjettiehdotus oli suuri yllätys
Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi hallitusohjelmaan tukeutuen kehysluvut kaikille korkeakouluille 40 miljoonan euron vuotuisen lisäyksen mukaan.
– Totesimme, että saamme juuri ja juuri nykytoiminnan kannattavaksi vuonna 2021. Viime vuonnahan operatiivinen tuloksemme oli -17 miljoonaa euroa, tänä vuonna tulos on ennusteen mukaan -30 miljoonaa euroa.
Hallintojohtajan mukaan yllätys oli suuri, kun valtiovarainministeriö julkisti oman budjettiehdotuksensa vuodelle 2020.
– Siinä perusrahoitukseen tehdäänkin vuosittain vain 10 miljoonan euron tasokorotus, joka siis jaetaan kaikkien yliopistojen kesken. Ehdotuksen toteutuminen merkitsisi Helsingin yliopistolle vain noin 2 miljoonan euron vuotuista lisäystä perusrahoitukseen eikä yliopiston taloutta saataisi tasapainoon ilman lisäsäästöjä.
Hallintojohtajan mukaan tämä tarkoittaisi sitä, että Helsingin yliopisto jatkaisi toiminnan tehostamista entisestään samalla, kun kilpailijamaissa satsataan merkittävästi yliopistoihin.
– Viimeistään vuoteen 2022 mennessä olisi kulusäästöä saatava vähintään 9 miljoonaa euroa vuodessa käynnissä olevan säästöohjelman lisäksi.
Perusrahoituksella yliopistot hoitavat perustehtäviään eli antavat opetusta ja tekevät tutkimusta.
Korkeakouluvisiossa asetetaan tavoitteeksi nostaa korkeakoulutettujen osuus 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Hallintojohtajan mukaan korkeakoulutuksen laajentaminen tuskin käynnistyy ilman opetus- ja kulttuuriministeriön esittämää lisärahoitusta.