Yliopiston mukaan sopeuttaminen ei onnistu ilman henkilöstövähennyksiä.
Helsingin yliopiston hallitus käsitteli keskiviikkona hallitusohjelman vaikutuksia yliopiston rahoitukseen ja niiden vaatimia toimenpiteitä.
Leikkaukset ovat yliopiston laskelmien mukaan 106 miljoonaa euroa vuodessa Juha Sipilän (kesk.) hallituskauden lopulla 2019–2020. Tämä on 15 prosenttia yliopiston kokonaistuloista. Perusrahoituksen leikkaus on 20 prosenttia eli 93 miljoonaa euroa.
Lopulliseen sopeutustarpeeseen vaikuttavat muun muassa se, kuinka hyvin yliopisto onnistuu uusien tuottojen hankinnassa sekä se, poistuuko apteekkikompensaatio. Apteekkikompensaation vaikutus on vuositasolla 29 miljoonaa euroa.
Yliopiston hallitus on päättänyt käynnistää muutosohjelman, jolla tavoitellaan 86 miljoonan euron säästöjä. Tämä merkitsee koko henkilöstöä koskevan yt-menettelyn käynnistämistä henkilöstön vähentämiseksi enintään 1 200 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä.
Vähennystarpeen laskelmissa on mukana Helsingin yliopistoon kohdistettu ylimääräinen leikkaus eli apteekkikompensaation poistuminen.
Muutosohjelma on laaja ja sisältää henkilöstökulujen vähennysten lisäksi paljon muita säästökohteita, uudistushankkeita sekä keinoja uusien tuottojen hankkimiseksi. Muutosohjelman toimenpiteet sisällytetään yliopiston vuoden 2016 tavoiteohjelmaan sekä strategiaan kausille 2017-2020.
Hallitus valtuutti yliopiston johdon aloittamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi.
Lisätuloja, kulujen karsimista ja uudistushankkeita
Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola toteaa, että maailma on muuttunut ja yliopiston on sopeuduttava siihen.
– Ministeriöltä saatava perusrahoitus vähentyy todennäköisesti pysyvästi. Siksi meidän on etsittävä uusia, täydentäviä rahanhankintamuotoja ennakkoluulottomasti, rehtori sanoo.
Yliopisto hakee uusia tuottoja aiempaa tehokkaamman kansainvälisen tutkimusrahoituksen haun, varainhankinnan ja yritysyhteistyön kautta. Tulosta pyritään parantamaan myös täyttämällä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituskriteerit aiempaa paremmin.
Yliopisto pyrkii aktiivisesti saamaan hallituksen kärkihankkeisiin varattua rahaa muun muassa biotalouteen ja uusiin oppimisympäristöihin liittyviin hankkeisiin.
Helsingin yliopisto valmistautuu myös perimään lukukausimaksuja EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoita.
Säästöjä haetaan tehostamalla tilankäyttöä entisestään, jatkamalla hankintojen keskittämistä ja vähentämällä IT-kustannuksia. Lähtökohtaisesti yliopisto etsii toimenpiteitä, joilla voidaan minimoida säästöjen vaikutukset henkilöstöön.
Helsingin yliopistossa on käynnissä useita uudistushankkeita, jotka nivotaan nyt osaksi muutosohjelmaa. Näitä hankkeita ovat muun muassa Helsinki Life Science Center, muut profilointihankkeet sekä rakenteelliset uudistukset.
Kolan mukaan tutkimustuloksia ja osaamista halutaan yhä vahvemmin myös elinkeinoelämän tueksi.
– Tutkimuksemme laatu on kansainvälisenkin mittapuun mukaan korkea. Sen takana on osaava ja motivoitunut henkilöstömme, jonka hyvinvoinnista pidämme mahdollisimman hyvää huolta myös muutostilanteessa, hän painottaa.
– Helsingin yliopisto haluaa olla yksi maailman huippuyliopistoista myös jatkossa. Yliopiston vahvaa vaikutusta suomalaisen yhteiskunnan menestykseen ei voi kiistää, Kola vakuuttaa.