Silti yrityksistä 45 prosenttia pitää Venäjän-vastaisia pakotteita tarpeellisina ja 38 prosenttia olisi valmis jopa kiristämään niitä. Vain kahdeksan prosenttia olisi valmis luopumaan pakotteista ja kuusi prosenttia lieventämään niitä.
– Yrityksillä on kovin vähän luottamusta Venäjän tilanteen normalisoitumiseen edes pitkällä tähtäimellä, Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen sanoo.
Joka neljäs yritys kertoo Venäjän tilanteen vaikuttavan suoraan liiketoimintaan, välillisiä negatiivisia vaikutuksia on 43 prosentissa yrityksistä. Vain kaksi prosenttia yrityksistä raportoi positiivisia vaikutuksia. Kolmasosa yrityksistä kokee Venäjän tilanteen vaikutukset neutraalina omaan liiketoimintaansa.
Yritykset suhtautuvat Venäjän tilanteeseen kuitenkin rauhallisesti. Vastanneista 71 prosenttia seuraa tilannetta, mutta ei ryhdy tässä vaiheessa erillisiin isoihin toimenpiteisiin. Vain yksi prosentti ilmoitti vetäytyvänsä Venäjän markkinoilta.
– Venäjä on erittäin merkittävä 140 miljoonan ihmisen lähimarkkina, jossa suomalaisella osaamisella on hyvä maine. Vaikka kriisi näyttää pitkittyvän ja riskit lisääntyvät, Suomen ja suomalaisten yritysten on tärkeää pitää ovet auki Venäjän markkinoille ja siellä oleviin investointimahdollisuuksiin, Pakarinen sanoo.
Avoimissa vastauksissa yritykset nostivat negatiivista vaikutuksista esiin muun muassa vähentyneet kuljetukset Suomen kautta Venäjälle, vientiyritysten pienentynyt tarve Venäjän markkinoiden konsultointiin, venäläisten yritysten vähentyneet ostot ja projektitoimitukset Suomesta ja kiinteistökauppojen hiipuminen.
Suuri vaikutus on ollut ruplan voimakkaalla arvon heikkenemisellä: se on supistanut merkittävästi sekä venäläisten turistien määrää että ostovoimaa Helsingin seudulla.